Yhdenvertaisuusvaltuutetun lausunto koskien työpaikkailmoituksessa edellytettyä puhutun suomen taitoa
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on havainnut Helsingin kaupungin verkkosivuilla työpaikkailmoituksen, jossa haettiin tiimivastaavaa Pitäjänmäen peruskouluun. Työpaikkailmoituksessa edellytettiin hakijalta puhutun suomen kielen taitoa sekä hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja ja organisointikykyä. Kyseisessä koulussa on kuuroja ja kuulovammaisia viittomakieltä käyttäviä oppilaita ja työntekijöitä.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu otti asian selvittäväkseen omana aloitteenaan syrjivän työpaikkailmoittelun kiellon valvontana. Yhdenvertaisuusvaltuutettu pyysi asiassa selvitystä Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta.
Kaupunki katsoo selvityksessään, että puhutun suomen kielen taitoa on edellytetty työtehtävien laadun ja niiden suorittamisen perusteella. Vaatimus on kaupungin mukaan perustunut todellisiin ja ratkaiseviin vaatimuksiin. Selvityksessään Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala katsoo, että työpaikkailmoituksessa edellytetty puhutun suomen kielen taidolle on ollut selvät oikeuttamisperusteet yhdenvertaisuuslain 12 §:n nojalla eikä kyseessä ollut yhdenvertaisuuslain 17 §:n mukaisesta syrjivästä työpaikkailmoituksesta.
Valtuutetun kannanotto ja suositukset
Yhdenvertaisuuslain 19 §:n 2 momentin mukaan valtuutettu voi antaa yksittäistapauksessa perustellun kannanoton tämän lain vastaisen menettelyn ennaltaehkäisemiseksi taikka sellaisen jatkamisen tai uusimisen estämiseksi.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu pitää puhutun suomen kielen taidon vaatimusta työpaikkailmoituksessa ongelmallisena, kun huomioidaan kaupungin velvollisuus edistää yhdenvertaisuuden toteutumista viranomaisena (YVL 5 §), koulutuksen järjestäjänä (YVL 6 §) ja työnantajana (YVL 7 §). Joissain yksittäisessä tapauksessa puhutun kielitaidon vaatimus voi johtaa myös yhdenvertaisuuslain 8 §:n kieltämään syrjintään, erityisesti välilliseen syrjintään tai kohtuullisten mukautusten epäämiseen.
Lisäksi yhdenvertaisuusvaltuutettu kiinnittää huomiota siihen, että viranomaisen on otettava huomioon perustuslaista sille johtuvat edistämis- ja turvaamisvelvoitteet myös työnantajana ja koulutuksen järjestäjänä toimiessaan. Julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain nojalla on sallittua edellyttää työpaikkailmoituksessa suullista ja kirjallista kielitaitoa. Valtuutetun näkemyksen mukaan kuurojen työnhakijoiden kohdalla tilanteessa saattaa olla kyse yhdenvertaisuuslaissa kielletystä syrjinnästä, mikäli heidän viittomakielen taitonsa ei katsota vastaavan saman tasoista suullista kielitaitoa esimerkiksi niin, että hyvä suomalaisen viittomakielen taito vastaa hyvää suullisen suomen kielen taitoa.
Työelämätulkkausta käyttämällä kuurot työntekijät pystyvät pääsääntöisesti tekemään samoja työtehtäviä kuin muut. Harvoissa tapauksissa on perusteltua edellyttää, että kuuro henkilö pystyisi käyttämään itse puhekieltä. Helsingin kaupunki on selvityksessään pitänyt työelämätulkkauksen käyttöä mahdottomana, mutta ei ole perustellut tätä seikkaa tarkemmin. Selvityksessä on myös vedottu turvallisuussyihin, joita ei ole avattu enempää. Helsingin kaupungin selvityksessä ei ole osoitettu konkreettisia työtehtävien laatua ja suorittamista koskevia perusteita puhutun kielitaidon vaatimukselle. Valtuutetun näkemyksen mukaan tässä asiassa arvioitavana ollut työpaikkailmoituksen tehtävä ei ollut sellainen, jota kuuro henkilö ei pystyisi hoitamaan käyttämällä työelämätulkkausta.
Valtuutettu kiinnittää huomiota myös kaupungin näkemykseen siitä, että viittomakieltä käyttävät (jotka eivät käytä puhuttua suomen kieltä) voisivat työskennellä ainoastaan viittomakieltä käyttävien oppilaiden kanssa, joka vahvistaa mielikuvaa viittomakieltä käyttävien henkilöiden segregaatiosta ja erilaisesta kohtelusta. Myös työpaikkailmoituksessa käytetty muotoilu koskien puhutun suomen kielen taidon vaatimusta on valtuutetun näkemyksen mukaan omiaan antamaan kuvan viittomakielisille kuuroille, jotka eivät käytä puhekieltä, ettei heidän kannata hakea tehtävää. Valtuutetun näkemyksen mukaan kuurojen viittomakielisten sijoittuminen eri tehtäviin oppilaitoksissa edistäisi osaltaan yhdenvertaisuutta toteutumista sekä henkilöstön että oppilaiden keskuudessa.
Lue lausunto kokonaisuudessaan tästä linkistä (PDF)
18.04.2024
