Yhdenvertaisuusvaltuutetun lausunto hallintovaliokunnalle: Perustuslainvastaiselle rajaturvallisuuslaille on vaihtoehtoja lainsäädännössä ja EU-maahanmuuttopaktissa
Yhdenvertaisuusvaltuutettua on kuultu hallintovaliokunnassa kirjallisesti hallituksen esityksestä laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi (HE 53/2024 vp). Yhdenvertaisuusvaltuutettu ei kannata lakiesityksen hyväksymistä.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu toteaa lausunnossaan, että ehdotettu poikkeuslaki mahdollistaisi keskeisiltä osin poikkeamista turvapaikkamenettelyä koskevasta lainsäädännöstä ja Suomea sitovista kansainvälisistä velvoitteista. Käytännössä se mahdollistaisi, että rajoituspäätösten ollessa voimassa Suomesta pakotettaisiin pois henkilöitä epävarmoihin ja vaarallisiin tilanteisiin, kuten nyt tapahtuu EU:n rajoilla esimerkiksi Latviassa, Liettuassa ja Puolassa sekä Välimeren maissa. Puolassa ihmisoikeustoimijat ovat dokumentoineet kymmeniä kuolemantapauksia, kun niin sanotut pushback- menettelyt ovat olleet siellä käytössä.
Hallituksen esityksessä kansainvälisten sopimusten ja perustuslain vastaista sääntelyä perustellaan muun muassa sillä, että kyse on uudenlaisesta tilanteesta, jota ei ole sopimuksia säätäessä huomioitu. Nykytilanne ei kuitenkaan ole ainutlaatuinen, vaan valtiot ovat vuosikymmenten saatossa käyttäneet pakolaisia politiikan välineinä. Esimerkiksi vuonna 1990 Neuvostoliiton ollessa hajoamassa Neuvostoliitto ryhtyi sallimaan kolmansien maiden kansalaisten matkustamisen Suomeen ilman viisumia.
Maahanmuuton välineellistämisen torjumiseen on jo poliittisesti sovittuja ratkaisuvaihtoehtoja. EU:n parlamentti ja neuvosto ovat juuri hyväksyneet niin kutsutun kriisiasetuksen, jonka varsinainen soveltaminen alkaa vuonna 2026. Asetuksessa säädetään muun muassa niistä keinoista, joilla EU ja sen jäsenvaltiot voivat torjua välineellistettyä maahanmuuttoa. Myös Suomen kansalliseen lainsäädäntöön sisältyy jo mahdollisuus esimerkiksi järjestelykeskusten perustamiseen.
- Kriisiasetuksessa säädetään välineellistettyyn maahanmuuttoon vastaamisesta palautuskieltoa kunnioittaen vaikka asetukseen myös sisältyy ihmisoikeuksien näkökulmasta haasteita, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman toteaa.
Hallituksen esityksen mukaan ehdotetulla ”summaarisella arvioinnilla ja siihen liitetyillä oikeusturvakeinoilla pyrittäisiin turvaamaan palautuskiellon noudattaminen”. Tällaisella arviolla ei voida poistaa konkreettista riskiä siitä, että palautuskieltoa loukataan. Yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoo, että esitys on ehdottoman palautuskiellon vastainen.
Esityksessä ehdotetaan, että kansainvälistä suojelua koskeva hakemus otetaan vastaan, jos se on rajavartijan tapauskohtaisen arvion mukaan välttämätöntä lapsen, vammaisen henkilön tai muun erityisen haavoittuvassa asemassa olevan henkilön oikeuksien turvaamiseksi.
- Hallituksen esityksenkin mukaan haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden tunnistaminen voi olla vaikeaa. Näin olisi erityisesti sellaisten ihmisten osalta, joiden haavoittuvuus ei ole ulkonäöstä havaittavissa, kuten ihmiskaupan, seksuaalisen väkivallan ja kidutuksen uhrit tai vammaiset henkilöt, joiden vamma ei näy ulkoisesti, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman sanoo
Rajavartijan harkintavaltaan jää laajalti myös sen arvioiminen, missä tilanteissa erityisen haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten turvapaikkahakemusten vastaanottaminen on välttämätöntä. Koska rajavartijan tekemästä arvioinnista ei saa hakea muutosta, olisi käytännössä hakijan ihmisoikeuksien toteutuminen yksittäisen virkahenkilön vastuulla.
Lue yhdenvertaisuusvaltuutetun lausunto
30.05.2024
