Yhdenvertaisuusvaltuutetulle ennätysmäärä yhteydenottoja vuonna 2021 – syrjinnän uhrien oikeusturvaa työelämässä vahvistettava
Yhdenvertaisuusvaltuutettu sai ennätysmäärän yhteydenottoja vuonna 2021. Vammaisuus, terveydentila ja alkuperä olivat yleisimmät syrjintäperusteet, joiden perusteella valtuutettuun otettiin yhteyttä. Työelämään liittyvien yhteydenottojen määrä kasvoi kolmanneksella edelliseen vuoteen nähden. Valtuutettu katsoo, että syrjintää kokeneiden oikeussuojaa on vahvistettava työelämässä yhdenvertaisuuslain osittaisuudistuksessa.
Yhdenvertaisuusvaltuutetulle tuli yhteensä 2051 yhteydenottoa vuonna 2021, mikä on enemmän kuin aiempina vuosina. Syrjintäyhteydenottojen määrä kasvoi 35 % edellisestä vuodesta ja niitä tuli yhteensä 1584 vuonna 2021. Muut kuin syrjintään liittyvät yhteydenotot koskivat muun muassa ulkomaalaisten ihmisten oikeuksia, ihmiskauppaa ja maastapoistamisen täytäntöönpanon valvontaa.
Viime vuosien tilastojen mukaisesti alkuperä ja vammaisuus olivat edelleen yleisimpien syrjintäperusteiden joukossa, joiden perusteella valtuutettuun otettiin yhteyttä. Vammaisuus oli yleisin syrjintäperuste yhteydenotoissa, ja yleisimpiin syrjintäperusteisiin nousi viime vuonna ensimmäistä kertaa terveydentila. Suurin osa terveydentilaan liittyvistä yhteydenotoista liittyi koronapandemiaan. Vammaisuuteen liittyen eniten syrjintää raportoitiin sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä koulutuksessa ja opetuksessa. Alkuperän perusteella valtuutettuun otettiin eniten yhteyttä asumiseen ja työelämään liittyen.
Yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulleiden työelämään liittyvien syrjintäyhteydenottojen määrä on kasvanut 33 prosentilla vuodesta 2020. Vuonna 2021 syrjintää työelämässä koettiin eniten henkilön alkuperään ja terveydentilaan liittyen. Työelämään liittyviä syrjintäyhteydenottoja tuli vireille alkuperän perusteella yli kaksinkertaisesti edelliseen vuoteen verrattuna. Lisäksi vammaisuus on ollut useiden vuosien ajan yksi yleisimmistä syrjintäperusteista työelämään liittyvissä yhteydenotoissa.
Yhdenvertaisuusvaltuutetulla ei kuitenkaan ole mandaattia puuttua yksittäisiin työelämän syrjintätapauksiin. Valtuutettu katsoo, että syrjinnän uhrien oikeusturvaa on tärkeää vahvistaa käynnissä olevassa yhdenvertaisuuslain osittaisuudistuksessa.
– Työelämä on syrjinnän kiellon osalta erittäin keskeinen elämänalue. Työelämän syrjinnällä on laajoja vaikutuksia yksilön taloudelliseen ja sosiaaliseen asemaan. Tutkimukset osoittavat, että erityisesti vähemmistöt kohtaavat työelämässä laajaa syrjintää, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman toteaa.
– Suomi on melkein ainoa EU-jäsenvaltio, jossa riippumattomalla valtuutetulla ei ole toimivaltaa puuttua työelämässä tapahtuvaan syrjintään. Lainsäätäjän on vireillä olevan yhdenvertaisuuslain uudistuksen yhteydessä korjattava tämä Suomen ihmisoikeuspolitiikan kannalta olennainen puute.
Elämänalueista valtuutettuun otettiin eniten yhteyttä syrjintäkokemuksista sosiaali- ja terveyspalveluissa, koulutuksessa, ja muissa julkisissa palveluissa. Runsaasti yhteydenottoja tuli myös työelämään ja muihin yksityisiin palveluihin liittyen. Syrjintäyhteydenottojen vastapuolista yleisimmät olivat yksityinen yritys sekä kunta tai muu julkinen taho.
14.03.2022