Yhdenvertaisuusvaltuutetun vuosikertomus: Syrjinnän kielto ei ole mielipidekysymys
Ihmisoikeuksia ja syrjinnän kieltoa kyseenalaistettiin vuonna 2024 yhä enenevissä määrin. Myös yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulevien yhteydenottojen määrä kasvaa, ja eri viranomaiset, tutkijat ja kansalaisyhteiskunta välittävät valtuutetulle huoltansa yhdenvertaisuusongelmista. Lisäksi ulkomaalaisten asemaa pyritään tavoitteellisesti heikentämään lukuisilla lakimuutoksilla. Äärimmillään syrjintä näyttäytyi vuonna 2024 rasistisena väkivaltana sekä viharikosten määrän kasvuna. Yhdenvertaisuusvaltuutettu tarkastelee vuoden 2024 vuosikertomuksessaan perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista ja yhdenvertaisuuden tilaa Suomessa.
Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Yhdenvertaisuus ja syrjinnän kielto ovat osa Suomen valtiojärjestyksen ydintä. Kuitenkin perus- ja ihmisoikeuksien kyseenalaistaminen on lisääntynyt. Yhdenvertaisuusvaltuutettu korostaa, että ihmisoikeudet, mukaan lukien syrjinnän kielto, ovat velvoittavia.
- Ihmisoikeusjärjestelmä on vakiintunut jo vuosikymmenten ajan. On huolestuttavaa, jos ihmisoikeuksien kyseenalaistaminen normalisoituu yhteiskunnassamme. Perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja yhdenvertainen kohtelu ovat kaikkien etu, sanoo yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman.
Yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulleiden yhteydenottojen määrä kasvoi myös vuonna 2024. Syrjintää ja yhdenvertaisuutta koskevia yhteydenottoja valtuutettu sai 2186. Valtuutettu sai eniten yhteydenottoja työelämään liittyen, ja työelämäyhteydenottojen määrä kasvoi 37 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Eri syrjintäperusteista yhteydenottoja tuli eniten vammaisuuteen, alkuperään ja terveydentilaan liittyen.
Yhteiskunnan kovenevat asenteet näkyvät syrjintänä ihmisten arjessa. Äärimmillään syrjintä näyttäytyi Suomessa vuonna 2024 rasistisena väkivaltana, kun kaksi lasta joutui puukotuksen uhreiksi etnisen taustansa vuoksi. Myös Poliisiammattikorkeakoulun tuottaman selvityksen perusteella viharikosten määrä jatkaa kasvuaan.
- Viharikokset eivät tapahdu tyhjiössä. Viha eri ihmisryhmiä kohtaan saa yhä useammin näin väkivaltaisen ja äärimmäisen muodon, jos annamme rasismille ja eri ryhmien syrjivälle kohtelulle tilaa ja oikeutusta, Stenman sanoo.
Vuoden 2024 aikana on kuitenkin tapahtunut myös hyvää kehitystä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Pitkäjänteinen työ, jota kansalaisjärjestökentän sekä urheilun ja liikunnan toimijoiden välillä on tehty useamman vuoden ajan, alkaa näkymään vahvempana puuttumisena rasismiin ja häirintään.
Valtuutetun vuonna 2023 saama toimivalta työelämän syrjintäasioiden selvittämiseksi on vahvistanut matalan kynnyksen oikeuksiin pääsyä valtuutetun kannanottojen ja sovinnon edistämisten myötä. EU:ssa hyväksytty tekoälysääntely ja yhdenvertaisuusvaltuutetun uusi hanke EU:n ja Euroopan neuvoston tuella tekoälyn yhdenvertaisuudesta pyrkivät ehkäisemään syrjintäriskejä tekoälyn käytössä. Lisäksi eduskunta hyväksyi ennen vuodenvaihdetta lakimuutoksen, jolla pääsääntöisesti luovutaan rikosasian sovittelusta lähisuhdeväkivaltaa koskevissa asioissa. Tarve tehostaa toimia naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi ja lähisuhdevakivallan kokijoiden oikeuksien turvaamiseksi on kuitenkin edelleen erittäin suuri.
Lainsäädännön muutokset heikentävät merkittävästi ulkomaalaisten ihmisten oikeuksia
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on vuoden 2024 aikana antanut yli 20 lausuntoa lakiesityksiin, jotka heikentävät ulkomaalaisten ihmisten oikeuksia. Lakiuudistuksia on toteutettu sirpaleisesti ilman kunnollista arviointia uudistusten vaikutuksista perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen.
Vuonna 2024 kyseenalaistettiin myös Suomesta turvapaikkaa hakevien ihmisten oikeudet ja perustuslain mukainen ehdoton palalutuskielto. Eduskunta sääti kesällä 2024 kansainvälisen oikeuden vastaisen poikkeuslain, jonka turvin turvaa hakevia ihmisiä voidaan työntää pois Suomen rajoilta ilman, että heidän turvapaikkahakemuksensa tutkitaan. Lisäksi itäraja on ollut suljettuna yhtäjaksoisesti koko vuoden 2024, vaikka sulun piti olla lyhytaikainen toimenpide, joka on rajattu vain täysin välttämättömään ajanjaksoon.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävä
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, jonka toimiala on laaja. Eri tehtäviä yhdistää perus- ja ihmisoikeuksien valvonta ja edistäminen. Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävä on edistää yhdenvertaisuutta ja puuttua syrjintään. Yhdenvertaisuusvaltuutettu toimii Suomen kansallisena ihmiskaupparaportoijana sekä naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijana. Valtuutetun tehtäviin kuuluu lisäksi ulkomaalaisten aseman ja oikeuksien seuraaminen ja edistäminen sekä maastapoistamisen täytäntöönpanon valvonta.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun vuosikertomus 2024 (PDF)
17.06.2025