Yhdenvertaisuusvaltuutettu: Merkittävä työsyrjintätuomio näyttää, miten räikeää syrjintää romanit joutuvat kokemaan
Pirkanmaan käräjäoikeus antoi tänään tuomiot työsyrjintäasiassa, jossa yhdenvertaisuusvaltuutettu toimi kahden romaninaisen oikeusavustajana. Käräjäoikeus katsoi, että yritys syrji kantajia, kun heidän työsuhteensa päätettiin romanihameiden käytön takia (diarinumerot L 758/2022/458 ja L 758/2022/455). Käräjäoikeus tuomitsi CM Hiustalo Oy:n maksamaan yhdenvertaisuuslain mukaisena hyvityksenä molemmille kantajille 12 000 euroa. Tämän lisäksi henkilöt saavat korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoo, että tuomio osoittaa, kuinka räikeää syrjintää romanit joutuvat tänäkin päivänä Suomessa kohtaamaan ja miten syvälle juurtuneita syrjiviä ennakkoluuloja yhteiskunnassamme on romaneita kohtaan.
Tuomiossa todetaan muun muassa, että todellinen syy työsuhteiden purkamiseen on työnantajan ilmoittama asenne romaneja kohtaan. Käräjäoikeuden mukaan työnantaja on purkanut työsopimuksen koeajan tarkoitukseen nähden väärällä perusteella eli syrjivällä perusteella, ja siten työsopimuslain vastaisesti. Tuomioistuimen mukaan romaninaisen oikeus käyttää romanihametta on keskeinen osa romanien oikeutta ylläpitää omaa kulttuuriaan.
– Pidämme hyvin merkittävänä, että käräjäoikeus korosti romanien perustuslain mukaista oikeutta omaan kulttuurinsa, kantajien oikeusavustajana toiminut erityisasiantuntija Robin Harms toteaa.
– Romanien syrjintä ja eriarvoisuus on syvällä yhteiskuntamme rakenteissa. Romaneita syrjitään Suomessa kaikilla elämänalueilla. Heidän on huomattavasti vaikeampaa saada työtä tai edes työharjoittelupaikkaa syrjinnän, ennakkoluulojen ja syrjivien asenteiden vuoksi. Tuomio tulee edistämään myös muiden romanien oikeuksia, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman sanoo.
Tapauksessa on kyse työsyrjinnästä etnisen alkuperän perusteella. Kaksi romaninaista joutui helmikuussa 2020 syrjinnän uhreiksi, kun kampaamoliike CM Hiustalo Oy purki heidän työsuhteensa koeajalla heidän työssään käyttämiensä romanihameiden takia. Naiset olivat työkäyttöä varten teettäneet kevyemmät versiot perinteisestä romanihameesta. Työantajan ohjeistus edellytti yhtenäistä työpukeutumista ainoastaan yläosan, paidan ja nimikyltin osalta.
Palkatessaan romaninaiset työnantajan edustaja oli tietoinen, että he käyttäisivät romanihameita. Kun yrityksen johto sai tiedon hameiden käytöstä, työntekijöille ilmoitettiin ”etteivät romanihameet sovi yrityksen imagoon”. Työsuhteiden päättämisen perusteeksi ilmoitettiin imagotekijöiden lisäksi romanihameen aiheuttamat työhygienia- ja työturvallisuusriskit, joita työnantaja ei kuitenkaan tarkemmin selvittänyt tai yksilöinyt ennen työsuhteiden päättämistä. Näyttöä kokonaisuutena arvioitaessa "käräjäoikeus katsoo, että vastaajan esittämät syyt romanihameen käytön kieltämiseen ovat jälkikäteen keksittyjä yrityksiä päästä eroon kahdesta yhtiöön palkatusta romanista", toteaa Pirkanmaan käräjäoikeus.
Romaneilla on perustuslaillinen oikeus ylläpitää kulttuuriaan. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun (KHO:2000:686) mukaan tämä pitää sisällään oikeuden käyttää romanihametta.
Asiassa on hyvin vakavalla tavalla loukattu syrjinnän kieltoa. Syrjinnän perusteleminen turvallisuudella ja työergonomialla on pukeutumiseen liittyvissä työsyrjintätapauksissa valitettavan tavallista.
– On tilanteita, jolloin työnantaja voi rajata työntekijänsä pukeutumista työturvallisuussyistä. Tämä ei ollut sellainen tilanne. Romaninaisten yhdenvertaisuuden näkökulmasta olisi perusoikeuksien vastaista, että yksittäisen työnantajan melko kevyellä otteella arvioimat pienimuotoiset työergonomiariskit estäisivät romaninaisten oikeuden tehdä töitä, Robin Harms toteaa.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu voi poikkeuksellisesti ryhtyä yksittäisessä asiassa syrjintää kohdanneen oikeusavustajaksi. Yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoi, että oikeusavustajaksi ryhtyminen oli tässä tapauksessa tarpeen asian periaatteellisen merkittävyyden sekä irtisanottujen oikeusturvan takaamiseksi.
Tuomio ei ole vielä lainvoimainen.
Lainsäädäntöä
Yhdenvertaisuuslaki:
8 § Syrjinnän kielto
Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen.
Välittömän ja välillisen syrjinnän lisäksi tässä laissa tarkoitettua syrjintää on häirintä, kohtuullisten mukautusten epääminen sekä ohje tai käsky syrjiä.
Laki yhdenvertaisuusvaltuutetusta:
7 § Oikeusapu
Yhdenvertaisuusvaltuutettu voi avustaa tai määrätä alaisensa virkamiehen avustamaan syrjinnän tai vastatoimien kohteeksi joutunutta tai mahdollista ihmiskaupan uhria tämän oikeuksien turvaamisessa taikka tarvittaessa hankkia tälle tätä tarkoitusta varten oikeusapua.
29.03.2023