Yhdenvertaisuusvaltuutettu kerää tietoa afrikkalaistaustaisten henkilöiden kokemasta syrjinnästä – Kyselyselvitys on nyt auki

Yhdenvertaisuusvaltuutettu kerää kyselyselvityksen avulla tietoa afrikkalaistaustaisten henkilöiden kokemasta alkuperään liittyvästä syrjinnästä Suomessa sekä selvittää aliraportoinnin syitä. Tiedonkeruun erityisinä painopisteinä ovat työelämä ja koulutussektori. Kysely on tarkoitettu 15-vuotiaille ja sitä vanhemmille henkilöille. Selvitys perustuu itseidentifikaatioon, eli on tarkoitettu henkilöille, jotka kokevat olevansa afrikkalaistaustaisia ja kohtaavat ihonväriin perustuvaa syrjintää. Kyselyselvityksen voi täyttää vaikka ei olisi kokenut syrjintää tai syrjintätapauksesta ei olisi aikaisemmin tehnyt kantelua. 

Vuonna 2018 EU:n perusoikeusvirasto (FRA) julkaisi Being Black in the EU selvityksen (joka on osa aiemmin julkaistua EU-midistutkimusta), jossa tutkittiin EU:n jäsenmaissa asuvien afrikkalaistaustaisten henkilöiden kokemaa rasistista häirintää ja syrjintää. Suomessa peräti 63 prosenttia vastaajista ilmoitti kokeneensa rasistista häirintää viimeisen viiden vuoden aikana. Mukana olleiden 12 maan keskiarvo oli 30 prosenttia, minkä Suomi siis ylitti kaksinkertaisesti. Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon tulevissa alkuperään perustuvissa syrjintäkanteluissa afrikkalaistaustaisuus/ihonväri ei kuitenkaan nouse selkeästi esiin. Näin ollen valtuutettu haluaa kerätä tietoa afrikkalaistaustaisten henkilöiden kokemasta syrjinnästä sekä selvittää aliraportoinnin syitä. 

 - FRA:n raportin ja tutkimuksen tulokset osoittavat, että rasismi on Suomessa laaja yhteiskunnallinen ilmiö, joka vaikuttaa afrosuomalaisten ihmisten elämään ja hyvinvointiin. Tekemällämme selvityksellä pyrimme saamaan syvempää ymmärrystä rasismista, sen moninaisista vaikutuksista sekä saamaan tietoa rakenteellisten esteiden ja ongelmien purkamiseksi. Rakenteellinen rasismi pahimmillaan estää kokonaisen ihmisryhmän yhdenvertaisen elämisen yhteiskunnassa, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä sanoo.

- Selvityksen tavoite on saada tietoa afrikkalaistaustaisten henkilöiden arjen syrjintäkokemuksista sekä miksi syrjintäkokemuksia ei ilmoiteta meille tai muille viranomaisille. Aiheesta on suuri tarve saada lisää tutkimustietoa ja paikata tiedon puutetta, valtuutettu Kirsi Pimiä jatkaa. 

Keräämme tietoa kyselyselvityksellä 

Yhdenvertaisuusvaltuutettu kerää kyselyselvityksen avulla tietoa afrikkalaistaustaisten henkilöiden kokemasta alkuperään liittyvästä syrjinnästä Suomessa. Kysely on tarkoitettu 15-vuotiaille ja sitä vanhemmille henkilöille. Selvitys perustuu itseidentifikaatioon, eli on tarkoitettu henkilöille jotka kokevat olevansa afrikkalaistaustaisia ja kohtaavat ihonväriin perustuvaa syrjintää. Kyselyselvityksen voi täyttää vaikka ei olisi kokenut syrjintää tai syrjintätapauksesta ei olisi aikaisemmin tehnyt kantelua. Selvityksen painopiste on erityisesti työelämässä ja koulutussektorilla tapahtuvassa syrjinnässä. Työsyrjintä tarkoittaa syrjintää työnhaussa, työhönotossa, työelämässä tai palvelussuhdetta päätettäessä. Koulutussektorilla syrjintä voi ilmetä esimerkiksi rasistisena häirintänä, oppilaaksi/opiskelijaksi valinnassa, opinto-ohjauksessa tai opetustilanteessa. 

Näin vastaat kyselyyn

Pääset vastaamaan kyselyyn kyselylinkin kautta 12.9.–18.10.2019 välisenä aikana. Pääset täyttämään kyselylomakkeen tästä. Voit myös tulostaa lomakkeen ja lähettää sen postitse tai skannattuna. Voit täyttää lomakkeen suomeksi, ruotsiksi, englanniksi tai somalin kielellä. Kyselyn voi tehdä nimettömänä. Käsittelemme, säilytämme ja raportoimme kaikki tiedot luottamuksellisesti. Laadimme kyselyn tulosten pohjalta julkisen raportin siten, ettei vastaajaa voida tunnistaa yksittäisistä vastauksista. Raportin tietoja käytetään yhdenvertaisuusvaltuutetun toiminnan kehittämiseen, syrjinnänvastaisen työn edistämiseen ja syrjinnän ehkäisemiseen.  

Mitä syrjintä on? 

Syrjintää on se, että ihmistä kohdellaan huonommin kuin toisia ihmisiä jonkin henkilökohtaisen ominaisuuden perusteella. Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. 

Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen. Syrjinnästä voi olla kyse myös silloin, kun henkilöä kohdellaan syrjivästi siksi, että hän on esimerkiksi etniseen vähemmistöön kuuluvan henkilön läheinen (läheissyrjintä). Teko voi olla syrjintäkiellon vastainen silloinkin, kun tekijä erehtyy esimerkiksi henkilön alkuperästä, iästä tai seksuaalisesta suuntautumisesta (olettamaan perustuva syrjintä). Välittömän ja välillisen syrjinnän lisäksi yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettua syrjintää ovat häirintä, kohtuullisten mukautusten epääminen sekä ohje tai käsky syrjiä. 

Kyselylomake suomeksi. 

12.09.2019