Yhdenvertaisuusvaltuutettu julkaisi tänään selvityksen afrikkalaistaustaisten henkilöiden kokemasta syrjinnästä. Selvitystä varten tehtyyn verkkokyselyyn kohdistui ohjeistettua, joukkoistettua häirintää ja sabotointia verkkokeskustelufoorumin kautta. Heti verkkokyselylinkin auettua alkoi systemaattinen kyselylinkin levittämiskampanja, johon oli liitettynä ohjeet siitä, miten kyselyyn kannattaa vastata. Ohjeistuksen tavoitteena oli mitätöidä selvityksen tulokset sen valmistuttua. Keskustelussa ohjeistettiin tekemään valevastauksia kyselyyn, jotta selvityksen luotettavuus voitaisiin jälkikäteen kyseenalaistaa. Verkkokyselyyn tuli runsaasti vastauksia, joissa käytettiin rasistista kieltä, joka ei liittynyt vastaajan syrjintäkokemuksen kuvailuun. Sen lisäksi kyselyssä käytettiin äärioikeiston käyttämiä koodeja ja meemeja tai vastaus rakennettiin rasistiseksi stereotypiaksi.

Selvitykseen kohdistuneen vahingoittamisen lisäksi yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston yksittäinen virkahenkilö joutui joukkoistetun rasistisen häirinnän kohteeksi muun muassa niin, että virkahenkilöä koskevaa informaatiota levitettiin verkkokeskustelupalstalla. Sen lisäksi virkahenkilöstä kirjoitettiin anonyymisti rasistista ja solvaavaa tekstiä, hänelle lähetettiin vihapostia ja hänestä levitettiin kuvamateriaalia.  

Miten vastasimme häirintään? 

Verkkokyselyyn tulleet vastaukset seulottiin kaksivaiheisesti, jotta epävalidit ja sabotointimielessä tehdyt vastaukset saatiin poimittua aineistosta mahdollisimman luotettavasti pois. Ensin yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistolla vastauksista karsittiin täysin ilmiselvästi selvityksen sabotoimiseksi tehdyt vastaukset. Toisessa seulontavaiheessa käytettiin ulkopuolista tutkijaa. Näin vältyttiin tilanteelta, jossa viranomainen tekisi itse karsintaa osittain omaakin toimintaansa koskevan selvityksen vastauksista. 

Selvityksen tarkoituksena on alusta lähtien ollut tuottaa laadullista tietoa afrikkalaistaustaiseksi identifioituvien henkilöiden kokeman syrjinnän aliraportoinnista sekä sen taustalla olevista syistä ensisijaisesti yhdenvertaisuusvaltuutetun oman työn kehittämiseksi. Tarkoituksena ei ole ollut tuottaa määrällisiä (tilastollisia) tuloksia koetun syrjinnän tavoista, tekijöistä, tapahtumapaikoista tai yleisyydestä, vaan tehdä näkyväksi afrikkalaistaustaisten henkilöiden kokemaa rasismia ilmiönä. Yhdenvertaisuusvaltuutettu tiedostaa myös, että lähtökohtaisesti verkkokyselyyn vastanneet henkilöt ovat niitä, jotka ovat kokeneet syrjintää tai ovat huolestuneet syrjinnästä. Se, että kyselystä tuli poistaa suuri osa suomenkielisistä vastauksista validien vastausten analysoimiseksi, ei siten vaikuttanut raportin luonteeseen tai lopputuloksiin.

Häirintä ja maalittaminen linkittyy usein perus- ja ihmisoikeuskysymyksiä käsitteleviin teemoihin, kuten rasismiin tai seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin.  Yhteiskunnallisella tasolla  joukkoistetulla häirinnällä ja systemaattisella syrjintäteidon keruun häirinnällä  pyritään heikentämään haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten ihmisoikeuksien edistämistä ja horjuttamaan yhdenvevertaisuuden edistämistä.  Mitä se tarkoittaa, että juuri vähemmistöihin kuuluvia virkahenkilöitä häiritään?  Myös tässä tilanteessa näkyy yhteiskunnan valta-asemat. Toisaalta on tärkeää, että viranomaisissa on laajempi vähemmistöjen representaatio, mutta samalla, kun vähemmistöön kuuluva virkahenkilö tekee esimerkiksi ihmisoikeuksiin liittyvää työtä, riski häirintään suurenee. Meidän täytyy osata paremmin taklata näitä tilanteita.

Joukkoistettu häirintä, ei ole rikosoikeudellinen termi eikä sitä ole sellaisenaan erikseen kriminalisoitu. Nykyisellä lainsäädännöllä ei pystytä tehokkaasti puuttumaan joukkoistettuun häirintään. Oikeusministeriössä on juuri valmistunut luonnos hallituksen esitykseksi laittoman uhkauksen säätämisestä virallisen syytteen alaiseksi. Laiton uhkaus olisi virallisen syytteen alainen, jos se kohdistuu henkilöön hänen työtehtävänsä tai julkisen luottamustehtävänsä vuoksi. Tämän lakiehdotus on hyvä kehitysaskel. 

Toivomme, että tänään julkaistun selvityksen tulokset tuottavat laajaa yhteiskunnallista keskustelua ja muutoksia, ja että selvitykseen kohdistunut härintä- ja sabotointiyritys ei hiljennä tärkeää keskustelua rasismista ja afrosuomalaisiin kohdistuvasta syrjinnästä Suomessa.