Vammaisten ihmisten oikeudet on huomioitava kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla

YK:n vammaisyleissopimus, joka tuli Suomessa voimaan 2016, velvoittaa Suomea edistämään vammaisten ihmisten oikeuksien toteutumista. Vammaiset ihmiset kohtaavat kuitenkin edelleen paljon syrjintää monella elämän osa-alueella, eikä yhteiskunta ole onnistunut takaamaan esimerkiksi esteetöntä ja saavutettavaa ympäristöä kaikille. Sunnuntaina 3.12. vietetään kansainvälistä vammaisten ihmisten päivää. Päivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta vammaisuudesta sekä edistää vammaisten henkilöiden oikeuksia kaikilla elämänalueilla.

YK:n vammaisyleissopimus velvoittaa Suomen valtiota, hyvinvointialueet ja kunnat mukaan lukien, edistämään vammaisten ihmisten oikeuksien toteutumista. Suomi on ratifioinut vammaisyleissopimuksen, mikä tarkoittaa, että sopimus on Suomessa suoraan sovellettavaa oikeutta. Sopimus myös velvoittaa ihmisoikeusmyönteiseen laintulkintaan vammaisia henkilöitä koskevissa asioissa kaikilla elämänalueilla. Tämä tarkoittaa sitä, että kahdesta laintulkintavaihtoehdosta valitaan se, joka perustellusti edistää parhaiten vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksia.

YK:n vammaisyleissopimus on vaikuttanut myös yhdenvertaisuuslakiin. Vammaisuus on yksi yhdenvertaisuuslain kieltämistä syrjintäperusteista. Laissa myös säädetään kohtuullisista mukautuksista vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi. Viranomaisen, koulutuksen järjestäjän, työnantajan sekä tavaroiden ja palvelujen tarjoajan on tehtävä kohtuullisia mukautuksia vammaiselle henkilölle. Mukautuksilla turvataan vammaisen ihmisen yhdenvertaisuutta yksittäisissä tilanteissa. Kohtuullisten mukautusten epääminen on syrjintää yhdenvertaisuuslain mukaan.

Lisäksi Suomen vammaispalvelulaki sisältää säännökset vammaisille ihmisille järjestettävistä sosiaalihuollon erityispalveluista. Vammaispalvelut luovat tärkeät edellytykset vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi sekä tukevat vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeutta ja itsenäistä elämää.

Vammaiset ihmiset kokevat syrjintää monella elämän osa-alueella

Vammaisuus on yksi yleisimmistä syrjintäperusteista, jonka vuoksi yhdenvertaisuusvaltuutettuun otetaan yhteyttä. Iso osa syrjinnästä aiheutuu yhteiskuntamme syrjivistä rakenteista, kuten rakennetun ympäristön esteellisyydestä ja puutteista palveluiden saavutettavuudesta. Keskeisiä tekijöitä vammaisten henkilöiden kohtaamien ongelmien taustalla ovat myös negatiiviset asenteet ja tiedonpuute. Vammaisten ihmisten aseman edistämiseksi on välttämätöntä, että vammaisuus nähdään tavallisena osana yhteiskunnan moninaisuutta, eikä erilaisuutena suhteessa vammattomuuteen.

Lisäksi yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulleiden yhteydenottojen perusteella vaikuttaa siltä, että vammaispalveluiden kohdalla usein sivuutetaan muu velvoittava lainsäädäntö, joka takaa vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta. Kuntien tiukka linja palveluiden myöntämisessä on usein johtunut kuntien omista soveltamisohjeista, joissa ei välttämättä oteta huomioon olennaista oikeuskäytäntöä tai sitä tulkitaan tiukasti. Tämä on johtanut siihen, että vammaispalvelulain mukaiset palvelut toteutuvat usein vasta hallinto-oikeuden päätöksien kautta. Kuitenkin, koska vain pieni osa päätöksistä päätyy hallinto-oikeuksien ratkaistavaksi, tämä voi johtaa alimitoitettuihin palveluihin.

Vammaisten ihmisten ihmisoikeuksien on toteuduttava täysimääräisesti

Vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistäminen edellyttää yhteiskunnan esteettömyyttä ja saavutettavuutta, toimivia palveluja sekä ableististen normien purkamista. Ableismilla tarkoitetaan sitä, että vammattomuutta pidetään yhteiskunnassa normina, mikä aiheuttaa syrjiviä ja vammaisvihamielisiä rakenteita, asenteita ja ennakkoluuloja.

Vammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta on edistettävä määrätietoisesti. YK:n vammaisyleissopimus velvoittaa, että Suomi sitoutuu varmistamaan ihmis- ja perusoikeuksien täysimääräisen toteutumisen vammaisille ihmisille, sekä edistämään vammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta. Tämä velvollisuus on otettava vakavasti ja sitä on toteutettava tehokkaasti ja pitkäjänteisesti.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu painottaa vammaisvaikutusten arvioinnin tärkeyttä kaikessa päätöksenteossa, ei ainoastaan vammaisille ihmisille tarkoitettujen palveluiden kohdalla. Suomea sitova YK:n vammaisyleissopimus asettaa vahvan velvoitteen arvioida, miten lakiesitykset vaikuttavat vammaisiin henkilöihin. Sopimuksessa edellytetään huomioimaan vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien suojelu ja edistäminen kaikissa politiikoissa ja ohjelmissa. Tällä hetkellä vammaisia henkilöitä ja heitä edustavia järjestöjä ei osallisteta ja kuulla säännönmukaisesti ja riittävällä tasolla, kuten vammaisyleissopimus edellyttää.

Lisäksi yhdenvertaisuusvaltuutettu pitää tärkeänä sitä, että uusi vammaispalvelulaki saatetaan voimaan. Nykyisin voimassa olevan lain perusteella osa vammaisista henkilöistä jää palveluiden osalta väliinputoajiksi ja liian usein täysin ilman vammaispalveluita. Tilanne on kestämätön Suomea sitovan YK:n vammaisyleissopimuksen määräysten valossa. Vammaispalvelulain uudistamisen aikana yhdenvertaisuusvaltuutettu on kuitenkin esittänyt huolensa siitä, että uudistetussa vammaispalvelulaissa ei määritellä vammaisuutta YK:n vammaisyleissopimuksen mukaisesti. Yhdenvertaisuuden kannalta on välttämätöntä, ettei lain soveltamisalan ulkopuolelle rajaudu sellaisia ihmisiä, jotka täyttävät YK:n vammaisyleissopimuksen sisältämän vammaisuuden määritelmän tai ettei eri diagnooseja saaneita tai eri ikäisiä vammaisia henkilöitä kohdella perusteettomasti eri tavalla.

YK:n vammaisyleissopimus on 2000-luvun ensimmäinen kattava ihmisoikeussopimus

YK:n vammaisyleissopimuksen tarkoituksena on edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet, sekä edistää vammaisten henkilöiden ihmisarvon kunnioittamista. Lisäksi sopimus korostaa vammaisten ihmisten itsemääräämisoikeuden merkitystä.

YK:n vammaisyleissopimuksen keskeisiä toimia vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden edistämiseksi ovat muun muassa saavutettavuuden esteiden tunnistaminen ja poistaminen, esteettömän ympäristön rakentaminen sekä tehokkaiden toimien varmistaminen vammaisten ihmisten itsenäisen elämisen ja osallisuuden toteuttamiseksi. Tämä koskee muun muassa asumista ja liikkumista sekä toimivia palveluita ja oikeutta työhön.

01.12.2023