Hyppää sisältöön

Turvallinen koulu on vapaa häirinnästä ja rasismista – uudistettu yhdenvertaisuuslaki lisää koulujen vastuuta puuttua niihin

Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus turvalliseen kouluun, jossa ei esiinny häirintää. Aikuisten velvollisuutena on huolehtia siitä, että tämä toteutuu myös käytännössä. Opettajilla ja koulun muulla henkilökunnalla on keskeinen asema turvallisen koulun rakentamisessa. 1.6.2023 voimaan tulleilla yhdenvertaisuuslain muutoksilla on laajennettu koulutuksen järjestäjien vastuuta puuttua häirintään. Koulutuksen järjestäjät ovat jo ennestään olleet velvollisia edistämään yhdenvertaisuutta, mutta lain uudet lisäykset tuovat merkittäviä muutoksia oikeudelliseen vastuuseen. Koulutuksen järjestäjä syyllistyy nyt syrjintään, jollei häirintään puututa. Koulutuksen järjestäjällä tarkoitetaan kaikkia lakiin perustuvaa opetusta tai koulutusta järjestäviä tahoja, esimerkiksi peruskouluja, toisen asteen koulutuksen järjestäjiä ja korkeakouluja. Uusi vastuu koskee myös varhaiskasvatuksen järjestäjiä.

Häirintä on yhdenvertaisuuslaissa kielletty syrjinnän muoto. Häirinnällä tarkoitetaan henkilön ihmisarvoa tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukkaavaa käyttäytymistä. Käyttäytymisen tulee liittyä johonkin yhdenvertaisuuslaissa mainittuun syrjintäperusteeseen, jotta se luokiteltaisiin häirinnäksi. Syrjintäperusteita ovat ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, perhesuhteet, terveydentila, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen ja muu henkilöön liittyvä syy.

Häirinnäksi luokittelun edellytyksenä on lisäksi, että käyttäytymisellä luodaan henkilöä tai ihmisryhmää halventava tai nöyryyttävä taikka niitä kohtaan uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri. Yksi lain muutoksista on, että häirintä voi kohdistua yksittäisen henkilön lisäksi abstraktiin ryhmään.

Häirintää on esimerkiksi rasistinen, homofobinen tai vammaisvihamielinen kiusaaminen. Häirintä voi olla loukkaavaa suullista kommentointia, mutta sen ei tarvitse olla suullista: myös loukkaavat tai uhkaavat kuvat, tekstit ja symbolit voivat olla häirintää.

Tasa-arvolaissa kielletään lisäksi seksuaalinen häirintä ja sukupuoleen perustuva häirintä. Tällaisen häirinnän osalta valvontaviranomaisena on tasa-arvovaltuutettu.

Koulutuksen järjestäjän vastuun muutokset 1.6.2023 alkaen

Koulutuksen järjestäjällä on ollut myös ennen lakimuutosta velvollisuus puuttua häirintään, mikä on perustunut muun muassa turvallista opiskeluympäristöä koskevaan lakisääteiseen oikeuteen ja koulutuksen järjestäjän yleiseen velvollisuuteen edistää yhdenvertaisuutta. Viranomaisilla ei kuitenkaan ole ollut kovinkaan tehokkaita tosiasiallisia toimintamahdollisuuksia, jos koulutuksen järjestäjä ei ole ryhtynyt riittäviin toimiin. Laiminlyöntien on aiemmin täytynyt olla merkittäviä, jotta koulutuksen järjestäjän on voitu katsoa syyllistyneen syrjintään.

Yhdenvertaisuuslain muutoksen myötä koulutuksen järjestäjä syyllistyy nyt syrjintään, jos se ei puutu asiaan saatuaan tietää, että lapsi, oppilas tai opiskelija on joutunut häirinnän kohteeksi. Tämä pätee riippumatta siitä, kuka on syyllistynyt häirintään: kyseessä voi olla toinen oppilas tai joku henkilökuntaan kuuluva, mutta myös henkilö, joka ei ole suoraan yhteydessä koulutuksen järjestäjään, esimerkiksi satunnainen ohikulkija. Jos voidaan todistaa, että koulutuksen järjestäjä ei ole tehnyt riittävästi lopettaakseen häirinnän, oppilas on koulutuksen järjestäjän harjoittaman syrjinnän uhri.

Voidaan siis sanoa, että koulutuksen järjestäjän velvollisuus puuttua häirintään ei ole muuttunut merkittävästi, mutta vastuu puuttumatta jättämisestä on nyt aiempaa laajempi.

Työnantajilla on jo ennestään ollut vastaava lakisääteinen vastuu puuttua työntekijään kohdistuneeseen häirintään. Koulutuksen järjestäjän henkilökunnalla on siis aikaisemmin käytännössä ollut näissä tilanteissa parempi oikeussuoja kuin oppilailla. Tämä epäkohta on korjattu lakimuutoksella.  

Mihin toimiin koulutuksen järjestäjän on ryhdyttävä? 

Toimet, joihin koulutuksen järjestäjä voi käytännössä ryhtyä, määräytyvät tietenkin jossain määrin sen mukaan, kuka on syyllistynyt häirintään, mutta on hyvä noudattaa tiettyjä suuntaviivoja. On tärkeää, että koulutuksen järjestäjä määrittää häirinnän taustalla olevan syrjintäperusteen ja kirjaa sen jatkoselvitystä varten. Lisäksi on selvitettävä käyttäytymiseen johtaneet syyt. Jos häirinnän kohteeksi joutunut ja/tai häirintään syyllistynyt on alaikäinen, on otettava yhteyttä huoltajaan. Koulutuksen järjestäjän on tärkeää viestittää häirintää kokeneelle selvästi, että häirinnän lopettamiseksi tehdään kaikki mahdollinen. On myös tärkeää, että häirintää kokenut saa osallistua keskusteluun ja esittää toiveensa asian käsittelystä.

Kuten sanottu, koulutuksen järjestäjä on jo ennestään ollut vastuussa yhdenvertaisuuden edistämisestä. Yhdenvertaisuutta ei edistetä pelkästään puuttumalla yksittäisiin häirintätapauksiin ja muuhun syrjintään, vaan koulutuksen järjestäjän on käytävä oppilaiden kanssa aktiivista keskustelua turvallisen opiskeluympäristön merkityksestä. Tämä on jatkuvaa työtä, jota koulutuksen järjestäjä on velvollinen tekemään muun muassa yhdenvertaisuussuunnitelmaa laatiessaan. Koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että henkilökunnalla on ajantasaiset tiedot sovellettavasta lainsäädännöstä sekä konkreettisia keinoja keskustella häirinnästä.

Mitkä ovat mahdolliset oikeudelliset seuraamukset? 

Yhdenvertaisuusvaltuutettu ottaa säännöllisesti kantaa yksittäisiin koulutusalaan liittyviin syrjintätapauksiin. Todetuissa häirintätilanteissa yhdenvertaisuusvaltuutettu on aiemmin voinut esimerkiksi antaa koulutuksen järjestäjälle suosituksia siitä, miten koulutuksen järjestäjän olisi toimittava. Mahdollisuudet puuttua asiaan ovat kuitenkin olleet vähäiset, jos näitä suosituksia ei ole noudatettu. Lakimuutos on tuonut yhdenvertaisuusvaltuutetulle uusia mahdollisuuksia puuttua häirintään.

Syrjinnän kohteeksi joutuneella on lakimuutoksen myötä oikeus saada hyvitystä koulutuksen järjestäjältä. Kyseessä ei ole kärsimyksen perusteella maksettava vahingonkorvaus vaan nimenomaan hyvitys. Hyvitys ei tietenkään merkitse, ettei toimiin enää tarvitsisi ryhtyä esimerkiksi häirinnän jatkuessa, vaan tilannetta on seurattava, jotta vastaavaa ei tapahdu uudelleen.

Koulutuksen järjestäjä, oppilas tai huoltaja, joka haluaa ilmoittaa syrjinnästä tai jolla on kysyttävää koulutuksen järjestäjän uudesta vastuusta, voi ottaa yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutettuun.