Traumapsykologisen tiedon hyödyntäminen ihmiskaupan vastaisessa työssä on edistynyt
Olen traumapsykologiaan erikoistunut psykologi, työnohjaaja ja kouluttaja. Ihmiskauppa on tullut työvuosien aikana vastaan aina silloin tällöin. Olen kohdannut sitä vastaanottotyössä niin yhdistyksen matalan kynnyksen palveluissa, opiskeluterveydenhuollon palveluissa kuin yksityisenä psykoterapeuttinakin, sekä työnohjaajana erilaisille työyhteisöille. Olen jäsentänyt aihetta muisti- ja traumatutkimukseen valossa mm. kirjoittamalla vakavan traumatisoitumisen vaikutuksista oikeusjärjestelmässä toimimiseen. Työ on poikinut kysyntää, olen kouluttanut poliisi-, oikeus- ja rajavartiolaitoksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia teemaan liittyen.
On menestys, että traumapsykologinen tieto on nähty tärkeänä ihmiskaupan vastaisessa työssä. Traumapsykologia antaa eväitä ymmärtää rikoksen uhrin toimintaa ihmiskauppakontekstissa. Vakava traumatisoituminen aiheuttamat muutokset mm. muistissa, havaintoprosesseissa ja tunne-elämässä tekevät uhrin toiminnasta epäjatkuvaa ja viranomaisprosessien näkökulmasta joskus hankalaa. Trauma- ja muistipsykologinen tieto antavat eväitä edistää yhteistyötä uhrin kanssa, sekä mm. tulkita muistin vaikeuksia ja kerronnan ristiriitaisuuksia. Traumapsykologia tarjoaa keinoja vähentää uhrien uudelleentraumatisoitumisen riskiä oikeusprosessissa ja palvelujärjestelmissä, sekä ehkäistä työntekijöiden sijaistraumatisoitumista.
Psykoterapian avulla vakavasti traumatisoitunut uhri voi toipua kokemastaan. Rikosoikeudelliset prosessit ovat pitkiä ja psyykkisesti erittäin kuormittavia. Esimerkiksi pitkät käsittelyajat ja lopputuloksen epävarmuus vaativat paljon selventämistä ja sietämistä. Riittävän vankan ja pitkäkestoisen tuen avulla uhri voi pysyä toimintakykyisenä tutkinnan ja oikeusprosessin ajan. Auttaminen on vaativaa. Kokemukseni mukaan psykoterapeutin työssä avoin, sovittu ja suunnitelmallinen yhteydenpito esim. oikeusavustajan, yhdistysten, sosiaalityön ja psykiatristen palvelujen muodostaman verkoston kanssa on tärkeää. Olennaista on, että tuen keskiössä ovat asiakas ja hänen tarpeensa, ei oikeusprosessi.
Kun turvallisuudentunne ja omanarvontunto on tuhottu, asiakas tarvitsee monipuolista ja pitkäkestoista tukea selviytyäkseen tukevalle maaperälle sekä omassa sisimmässään, että konkreettisesti arkisessa elämässään. Toipuminen kokemuksista on pitkällä tähtäimellä mahdollista. Silloin uhrikokemus ei enää määritä minuutta, tuhottu turvallisuudentunne ja omanarvontunto ovat rakentuvat uudelta pohjalta ja oman potentiaalin löytäminen tulee mahdolliseksi. Uhrin konkreettinen ja henkinen irtautuminen ihmiskaupasta on aina huikea menestystarina. Se vaatii häneltä valtavasti psyykkistä työtä, jossa psykoterapia voi olla merkittävä apu.
