Perustuslakivaliokunnan kuuleminen koskien hallituksen vuosikertomusta 2023 (viittomakielisten kielelliset oikeudet)

Yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoo lausunnossaan eduskunnan perustuslakivaliokunnalle, että viittomakielisten kielellisten oikeuksien toteutumista on edelleen syytä seurata ja valtioneuvostolle arvioida, onko lainsäädännölle tarkistamistarpeita. 

Lausunnossa käsitellään erityisesti Kansaneläkelaitoksen tulkkauspalvelulain nojalla järjestämää tulkkauspalvelua sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa ilmenneitä ongelmia viittomakielisten henkilöiden kielellisten oikeuksien toteutumisessa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu saa jatkuvasti yhteydenottoja, jotka liittyvät viittomakielisten kielellisten oikeuksien toteutumisen puutteisiin eri elämänalueilla, ja näin mahdolliseen syrjintään.

Kansaneläkelaitoksen työelämätulkkaus

Suomessa arvioidaan olevan äidinkieleltään viittomakielisiä henkilöitä muutamia tuhansia. Kelan tilastojen mukaan työelämätulkkauksen käyttäjiä on noin 750 henkilöä, mutta säännöllisesti (viikoittain) ja runsaasti työelämätulkkausta käyttävien viittomakielisten henkilöiden määrä on Kelan mukaan vain 88 henkilöä. 

Viittomakielisiltä henkilöiltä ja heitä edustavilta järjestöiltä saatu viesti kuitenkin kertoo, että tulkkauspalvelun käytännöt sivuuttavat työelämän tarpeet ja vaatimukset. Yhteydenotoissa on usein kyse tulkkien huonosta saatavuudesta tai liiallisesta vaihtuvuudesta. 

Yhdenvertaisuusvaltuutettuun yhteyttä ottanut viittomakielinen henkilö kertoi muun muassa, että hänellä oli julkisen sektorin asiantuntijana asiakastyötä tehdessään kahden kuukauden ajanjaksolla työhönsä liittyvissä tulkkaustilanteissa yhteensä 37 eri tulkkia. On selvää, että tällainen vaihtuvuus lisää valtavasti tulkkien perehdyttämisen tarvetta ja siihen työntekijältä kuluvaa aikaa, eikä mahdollista tulkkien asiakkaansa työhön liittyvän ammattisanaston hallitsemista riittävällä tavalla sekä häiritsee työntekijän työskentelyä ja työyhteisöön kiinnittymistä.

Valtuutettu katsoi tässä yksittäisessä tapauksessa Kelan evänneen tulkkauspalvelun asiakkaalta hänen tarvitsemansa kohtuulliset mukautukset ja siten syrjineen häntä, kun Kela ei ollut suostunut välittämään asiakkaalle tulkkeja yli neljän viikon välitys-jakson tai mahdollistanut sopia erikseen tulkkaustilanteista palvelun tuottajien kanssa. Valtuutettu esitti asiassa sovintoa ja hyvityksen maksamista syrjinnän uhrille, josta Kela kieltäytyi.

Kelan käyttöön ottama vuorovaikutusedellytys vaikeavammaisten tulkkauspalvelun saamisen edellytyksenä yhdenvertaisuuslain näkökulmasta

Kela on yllättäen keväällä 2024 linjannut tulkkauspalvelun sisältöä kieltämällä tulkkeja tulkkaamasta tilanteita, joissa ei Kelan arvion mukaan ole kyse vuorovaikutuksesta vammaisen henkilön ja toisen henkilön välillä, vaan erilaisen esimerkiksi video- tai tekstimuodossa olevan materiaalin tulkkauksesta vammaiselle henkilölle ilman liityntää välittömään vuorovaikutustilanteeseen.

Valtuutettu katsoo, että mikäli tulkkauspalvelu jää toteutumatta vuorovaikutusedellytyksen puuttumisen vuoksi, asettaa se vammaisen henkilön epäsuotuisampaan asemaan vammaisuuden vuoksi (välitön syrjintä). Tulkkauspalvelulaki ei valtuutetun tulkinnan mukaan sisällä sellaista sääntely,  joka lakiin perustuvana oikeuttaisi epäsuotuisampaan asemaan saattamisen (Yhdenvertaisuuslain 11 § mukainen oikeuttamisperuste). Asiaa voidaan arvioida myös välillisenä syrjintänä (YVL 13 §). Valtuutettu ei katso, että Kelalla olisi esittää sellaista tavoitetta, jonka johdosta viittomakielisten henkilöiden epäedulliseen asemaana asettaminen olisi heidän perus- ja ihmisoikeuksiensa kannalta hyväksyttävää taikka oikeasuhtaista.

Viittomakielisten potilaiden yhdenvertaisuus terveydenhuollossa

Kelan ohjeistuksen mukaan vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluun ei ole oikeutta, jos henkilö saa riittävää ja hänelle sopivaa tulkkausta muun lain nojalla, kuten esim. potilaslaki tai asiakaslaki. Tällöin muu järjestämisvelvollinen taho huolehtii tulkin tilaamisen. Yhdenvertaisuusvaltuutetun tietoon on saatettu tapauksia, joissa terveydenhuollon toimijat ovat sivuuttaneet viittomakielisten asiakkaiden tarpeet tulkkaukselle.

Nykytilanne edellyttää ehdottomasti viittomakielisten sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden oikeuksien toteutumisen huolellista seuraamista.

Lue koko lausunto tästä linkistä.

11.09.2024