Mistä ihmiskaupan uhrien rankaisemattomuusperiaatteessa on kyse?

Rankaisemattomuusperiaate on kansainvälinen oikeusperiaate. Periaatteen mukaan ihmiskaupan uhreja ei tule syyttää tai rangaista osallisuudesta lainvastaisiin tekoihin, joihin heidät on pakotettu ihmiskaupan seurauksena. 

Rankaisemattomuusperiaate suojaa ihmiskaupan uhreja rikosvastuulta teoista, jotka he ovat tehneet pakotettuina. Periaatetta tarvitaan siksi, että sillä voidaan vastata hyväksikäyttöön rikollisessa toiminnassa, turvata ihmiskaupan uhrien oikeuksien toteutuminen ja edistää ihmiskaupparikoksen tekijöiden rikosvastuun toteutumista. 

Ihmiskaupan uhrien rankaisemattomuudesta säädetään muun muassa Euroopan neuvoston ihmiskauppayleissopimuksessa (26 artikla) ja Euroopan unionin ihmiskauppadirektiivissä (8 artikla). 

Hyväksikäyttö rikollisessa toiminnassa ihmiskaupan muotona

Ihmiskauppa ei nimestään huolimatta tarkoita suoranaisesti ihmisten myymistä tai ostamista. Sen sijaan ihmiskaupparikos on prosessi, jossa ihmistä käytetään hyväksi useimmiten taloudellisen hyödyn tavoittelemiseksi. Ihmiskaupassa on siis pohjimmiltaan kyse epätasapainoisesta valta-asetelmasta, jossa uhrilla ei ole todellista mahdollisuutta uhmata hyväksikäyttäjän tahtoa. 

Rankaisemattomuusperiaate kytkeytyy olennaisesti hyväksikäyttöön rikollisessa toiminnassa, joka on kansainvälisesti tunnustettu ihmiskaupan muoto. EU:n ihmiskauppadirektiivin mukaan tällä tarkoitetaan toimintaa, jossa henkilöä käytetään hyväksi muun muassa taskuvarkauksiin, myymälävarkauksiin, huumausaineiden laittomaan kauppaan ja muuhun vastaavaan toimintaan, joka on rangaistavaa ja josta saadaan taloudellista hyötyä. 

Ihmiskaupan uhrien pakotettuna tekemät lainvastaiset teot voivat liittyä myös väärennettyjen asiakirjojen käyttöön tai laittomaan maahantuloon ja maassa oleskeluun. Lisäksi ihmiskaupan uhreja voidaan pakottaa osallistumaan hyväksikäyttäjän ihmiskaupparikokseen, jonka uhreja he myös itse ovat. Esimerkiksi prostituutiossa hyväksikäytetty ihmiskaupan uhri voidaan pakottaa värväämään uusia uhreja hyväksikäytön piiriin. Joissain maissa myös kerjääminen tai prostituutio ovat itsessään rikollista toimintaa.

Hyväksikäyttö rikollisessa toiminnassa ei välttämättä ole ihmiskaupan uhrin pääasiallinen hyväksikäyttötarkoitus. Esimerkiksi seksuaalisen hyväksikäyttötarkoituksen lisäksi ihmiskaupan uhria voidaan käyttää huumausaineiden salakuljettamiseen samalla, kun uhria siirretään maasta toiseen.

Rankaisemattomuusperiaate ja ihmiskaupan uhrien tunnistaminen

Rikollisessa toiminnassa hyväksikäytettyjen ihmiskaupan uhrien tunnistaminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta heille voidaan tarjota heidän tarvitsemaansa apua. Ihmiskaupan uhrien tunnistaminen on tärkeää myös rankaisemattomuusperiaatteen soveltamisen kannalta, koska muutoin periaatteeseen ei voida vedota.

Rikollisessa toiminnassa hyväksikäytettyjen ihmiskaupan uhrien tunnistaminen on kuitenkin vaikeaa, koska ihmiskaupan uhri ei voi kertoa viranomaisille kokemastaan hyväksikäytöstä paljastamatta samalla omaa osallisuuttaan rikolliseen toimintaan. Uhrien on siksi vaikeaa hakea apua viranomaisilta, eivätkä he välttämättä ole halukkaita kertomaan koko tilanteestaan edes jäätyään kiinni pakotettuna tehdystä rikoksesta. Lisäksi ihmiskaupan uhrit eivät välttämättä tunnista itseään uhreiksi. Rikoksiin pakottaminen tiukentaa hyväksikäyttäjän kontrollia uhrista, koska ihmiskaupan uhrin oman rikosvastuun pelko ja paljastamisella uhkaaminen lisäävät uhrin riippuvuutta hyväksikäyttäjästä. 

Jos hyväksikäyttöä rikollisessa toiminnassa ei tunnisteta, ihmiskaupan uhria kohdellaan uhrin sijasta rikoksen tekijänä. Tällöin myöskään ihmiskaupparikos ei tule ilmi, jolloin ihmiskaupparikoksen tekijää ei saada rikosvastuuseen. Toisin sanoen todellisen tekijän sijasta rangaistaan vakavan rikoksen uhria. Rankaisemattomuusperiaatteella pyritään puuttumaan tähän perustavanlaatuiseen ongelmaan. Rankaisemattomuusperiaate on eräänlainen kannustin kertoa hyväksikäytöstä ja tae siitä, ettei tämä käänny uhria itseään vastaan. 

Rankaisemattomuusperiaatteen tarkoitus 

Ihmiskauppadirektiivin mukaan rankaisemattomuussäännöksen tarkoitus on turvata uhrin ihmisoikeudet, välttää uudelleen uhriksi joutuminen ja rohkaista uhreja toimimaan rikosoikeudenkäynneissä todistajina rikoksentekijöitä vastaan. Rankaisemattomuusperiaatteen tarkoitus ei ole vapauttaa ihmiskaupan uhreja kaikesta vastuusta. Ihmiskauppadirektiivin mukaan rankaisemattomuussäännös ei koske tekoja, jotka henkilö on tehnyt omasta tahdostaan. Rankaisemattomuusperiaatteen soveltaminen edellyttääkin, että ihmiskaupan uhrin tekemä lainvastainen teko liittyy olennaisesti ihmiskauppatilanteeseen.

Rankaisemattomuusperiaate edistää uhrin oikeuksien toteutumista ja valtioiden ihmisoikeusvelvoitteiden noudattamista, kuten Euroopan ihmisoikeussopimuksen 4 artiklasta johdetun ihmiskaupan uhrien suojeluvelvoitteen kunnioittamista. Rankaisemattomuusperiaatteella myös pyritään välttämään uudelleen uhriksi joutuminen poistamalla uhri hyväksikäyttäjän määräysvallasta. 

Lisäksi rankaisemattomuusperiaatteen tarkoituksena on välttää toissijainen uhriutuminen (secondary victimisation) ja sen aiheuttama haitta. Tällä tarkoitetaan sitä, että uhri joutuu ihmiskaupparikoksen lisäksi myös raskaaseen rikosprosessiin epäillyn asemassa. Äärimmäisessä tapauksessa tämä johtaa siihen, että ihmiskaupan uhri kärsii vankeusrangaistuksen teosta, josta häntä ei olisi rankaisemattomuusperiaatteen mukaan tullut tuomita. Rangaistuksen tuomitseminen voi lisäksi johtaa hallinnollisiin seuraamuksiin, kuten maasta karkottamiseen tai rikosrekisterimerkintään, joilla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia ihmiskaupan uhrin elämään.

Ihmiskauppaa koskevissa rikosjutuissa henkilötodistelu on usein avainasemassa, jolloin yhteistyö uhrien kanssa tukee viranomaisten velvollisuutta rikosvastuun toteuttamisesta. Rankaisemattomuusperiaate kannustaa uhreja todistamaan hyväksikäyttäjiään vastaan, koska periaate pitää sisällään lupauksen siitä, ettei tämä koidu heitä itseään vastaan.  Näin ihmiskauppaa voidaan torjua tehokkaammin suojelemalla uhreja ja edistämällä rankaisemattomuusperiaatteen toteutumista.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistossa tehdään parhaillaan tutkimusta rankaisemattomuusperiaatteesta. Oikeusministeriön tilaamaa selvitystyö valmistuu keväällä 2022.