Lausunto hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi
8. Vapaamuotoiset huomiot koko esityksestä.
Sijaishuoltopaikasta kadonneiden lasten etsiminen ja palauttaminen
Kansallisena ihmiskaupparaportoijana toimiva yhdenvertaisuusvaltuutettu pitää hallituksen esitysluonnoksen muutosehdotuksia koskien lastensuojelulain 11 luvun 69 a, b, c, d ja e §:ä perusteltuina. Sijaishuollosta kadonneiden lasten etsintää tulee tehostaa. Lisäksi katoamisiin tulee puuttua myös muilla tavoin, kuten hallituksen esitysluonnoksessa korostetuilla henkilökunnan osaamisella ja sijaishuoltopaikan pysyvyydellä. Poissaolon aikaisten (hyväksikäyttö)kokemusten selvittämistä tulee kehittää ja yhdenmukaistaa.
Hallituksen esitysluonnoksessa viitataan Pesäpuu ry:n Hatkassa-selvitykseen, joka toi esiin sijaishuoltopaikasta kadonneiden lasten joutumisen erilaisten hyväksikäyttömuotojen, mukaan lukien ihmiskaupan, kohteeksi. Kyseiset lapset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa ja usein monin eri tavoin vaarassa itselleen tai muille. Hallituksen esitysluonnoksen (s. 17) mukaan eduskunnan oikeusasiamiehen mukaan pelkkä yleinen huoli sijaishuollosta poissaolevien lasten turvallisuudesta on riittävä peruste sille, että poliisi saatuaan tietää tällaisesta lapsesta ryhtyisi mahdollisuuksien mukaan toimenpiteisiin lapsen olosuhteiden selvittämiseksi julkisella paikalla. Samoin yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoo, että sijaishuollosta kadonneen lapsen osalta kynnys hätäilmoituksen tekemiselle ja toimenpiteisiin ryhtymiselle lapsen löytämiseksi ei saa olla korkealla.
Hallituksen esitysluonnoksessa 69 a §:ää koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että sosiaali- ja terveysministeriö uudistaisi ohjeita sijaishuoltopaikastaan luvatta poissaolevia lapsia koskien. Ohjeiden uudistuksessa tulee ottaa huomioon hyväksikäytön ja ihmiskaupan kohteeksi joutumisen riski.
Sijaishuoltoon palaamista ja poissaolon aikana tapahtuneiden käsittelyä ei käsitellä hallituksen esitysluonnoksessa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu pitää tärkeänä, että samalla kun sijaishuoltopaikasta poistuneiden lasten etsintää tehostetaan, kehitetään poissaolon aikaisten kokemusten traumasensitiivistä ja lapsilähtöistä selvittämistä hyväksikäyttökokemusten tunnistamiseksi, lapsen tukemiseksi paluun jälkeen ja hyväksikäytön uusiutumisen ehkäisemiseksi. Lisäksi poissaolon aikana lapsiin kohdistuneet rikosepäilyt tulee tutkia kiireellisesti sekä tarjota lapsille täysimääräistä tukea heti mahdollisen epäilyn ilmi tullessa.
Valtuutettu tuo myös yleisellä tasolla lainvalmistelussa huomioon otettavaksi eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisun EOAK/487/2023, jossa on tuotu esiin useita lastensuojelulaissa olevia epäkohtia, jotka vaativat korjausta.
Yhdenvertaisuusvaikutusten arvioinnista
Yhdenvertaisuusvaikutusten arviointi on tärkeää erityisesti ihmisten oikeuksiin vaikuttavissa lakihankkeissa. Vaikutustenarvioinnissa on syytä huomioida eri syrjintäperusteet, relevantit vähemmistö- ja väestöryhmät sekä arvioida esityksen välittömät ja välilliset vaikutukset riittävästi intersektionaalisesta näkökulmasta. Olennaisuuden vaatimus tulisi hahmottaa suhteessa ihmisten elämään, eikä esimerkiksi suhteessa kyseisen ryhmän kokoon, sillä yhdenvertaisuusvaikutukset ovat usein merkityksellisiä juuri vähemmistöryhmien kannalta. Välittömien ja välillisten vaikutusten arviointi moniperusteisen syrjinnän näkökulmasta on tärkeää, koska henkilöt voivat kokea syrjintää useammasta eri syystä samanaikaisesti. Näissä tilanteissa syrjinnän kokemukset kasautuvat ja ovat usein voimakkaampia.
Nyt lausuttavana olevassa hallituksen esityksessä on kysymys lastensuojelun sijaishuollossa olevien lasten erityisen suojelun ja tuen tarpeesta, jolloin kyse on perus- ja ihmisoikeusherkistä tilanteista. Esityksen yhdenvertaisuusvaikutuksia koskevassa luvussa on kuitenkin arvoitu esityksen vaikutuksia vain sukupuolen ja kielellisten oikeuksien näkökulmasta. Valtuutettu viittaa tältä osin Lainvalmistelun vaikutusarviointiohjeeseen (valtioneuvoston julkaisuja 2022:66), jonka mukaan vaikutusarvioinnissa on huomioitava eri ryhmiin kohdistuvat välittömät ja välilliset vaikutukset, syrjinnän eri muodot sekä se, miten eri toteuttamisvaihtoehdot edistävät tosiasiallista yhdenvertaisuutta.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu, Kristina Stenman
Erityisasiantuntija, Marko Leimio
30.07.2025