Lausunto työelämä- ja tasa-arvolautakuntaan valtioneuvoston selonteosta YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, jonka tehtävinä on syrjintään puuttuminen ja yhdenvertaisuuden edistäminen, mukaan lukien ulkomaalaisten henkilöiden oikeuksien ja aseman edistäminen. Valtuutettu toimii myös kansallisena ihmiskaupparaportoijana, naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijana sekä maastapoistamisen täytäntöönpanon valvojana. Tässä lausunnossa esitetään huomioita kaikkien näiden toimivaltuuksien näkökulmasta valtioneuvoston selonteosta.

Valtioneuvoston selonteossa käsitellään kestävän kehityksen kaikkia ulottuvuuksia, sekä eri toimenpidekokonaisuuksia. Yhdenvertaisuusvaltuutetun työssä ovat keskeisiä erityisesti inhimillisen ja kulttuurisen kestävyyden, demokratian, oikeusvaltion ja turvallisuuden kestävyyden, sekä sosiaalisen kestävyyden näkökulmat. Kaikkien näiden kokonaisuuksien osalta tulee oikeusvaltioperiaatteiden sekä perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisen näyttäytyä läpileikkaavina, yhteiskunnan toimenpiteitä ohjaavina lähtökohtina.

Suomi on monin tavoin menestyksekäs ja turvallinen hyvinvointi- ja oikeusvaltio. Suomessa esiintyy kuitenkin syrjintää, joka vaikuttaa syvällisesti eri vähemmistöihin kuuluvien ihmisten elämään, kuten Suomessa asuviin afrikkalais- tai muslimitaustaisiin ihmisiin, vammaisiin ihmisiin tai seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluviin ihmisiin. Monet heistä ovat lapsia ja nuoria, ja näin ollen syrjinnällä voi olla merkittäviä kasvuun ja kehitykseen haitallisesti vaikuttavia seurauksia. Yhteiskunnassamme on myös kehityskulkuja, jotka uhkaavat tiettyjen syrjinnän vaarassa tai haavoittuvassa asemassa muutoin olevien henkilöiden ja ryhmien asemaa ja oikeuksia. Näihin kehityskulkuihin puuttuminen ja esimerkiksi rakenteellisen syrjinnän tunnistaminen ja ehkäisy, yhdenvertaisuuden edistäminen sekä pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen, hyväksikäytön ja väkivallan vastainen työ ovat omiaan vahvistamaan kestävää yhteiskunnallista kehitystä, Suomessa ja globaalisti.

Samoin on erittäin tärkeää, että yhteiskuntakehityksen kaikissa vaiheissa varmistetaan perus- ja ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutuminen. Tekoälyn laajentuva käyttö on esimerkki kokonaisuudesta, jossa kansallisen, EU-tason ja globaalilla sääntelyllä voidaan huolehtia siitä, että yksilön oikeudet eivät vaarannu. Nopeat kehityskulut edellyttävät kuitenkin resursointia niin osaamiseen, sääntelyyn kuin valvontaan. Suomen vahvaa panosta Agenda2030-tavoitteiden edistämiseen tarvitaan luonnollisesti edelleen myös esimerkiksi ulkopolitiikan toimien osalta, erityisesti ihmisoikeus- ja kehityspolitiikan sekä kansainvälisen ympäristöpolitiikan sektoreilla. Vahvat ja uskottavat toimet Suomessa kansallisesti tukevat myös näiden politiikkasektoreiden kautta tuotavien viestien uskottavuutta; johdonmukaisuus kansallisesti perus- ja ihmisoikeuksien toteuttamisessa ja kansainvälisten ympäristö-, ihmisoikeus- ja kehityspoliittisten kannanottojen välillä on paras tapa edistää globaalisti Agenda 2030- mukaisia, kestävän kehityksen tavoitteita.

Lue valtuutetun lausunto kokonaisuudessaan (PDF).

26.03.2025