Lausunto luonnoksesta vanhuspalvelulain muuttamisesta

Yhdenvertaisuusvaltuutettu kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa vanhuspalvelulain henkilöstömitoituksen muuttamista koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta. Yhdenvertaisuusvaltuutettu ottaa lausunnossaan kantaa erityisesti iäkkäiden henkilöiden palveluiden yhdenvertaisen toteutumisen ja perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta.

Perustuslain 19 §:n 1 momentin perusteella jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Lisäksi perustuslain 19 §:n 3 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. 

Yhdenvertaisuuslaki täsmentää ja konkretisoi perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuus- ja syrjintäkieltosääntelyä. Yhdenvertaisuuslain 8 §:n perusteella ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Vanhuspalvelulailla turvataan ikääntyneen väestön hyvinvointia, toimintakykyä ja mahdollisuuksia elää mahdollisimman itsenäistä elämää sekä parannetaan iäkkäiden henkilöiden mahdollisuutta saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja riittävän ajoissa ja silloin, kun henkilön heikentynyt toimintakyky sitä edellyttää. 

Valvontaviranomaisten arvioiden mukaan nyt ehdotettavaa 0,6 työntekijää asiakasta kohden voidaan pitää riittävänä, jos asiakkaat eivät ole vaikeasti muistisairaita tai somaattisesti vaativahoitoisia. Esitysluonnoksen mukaan kuitenkin vuonna 2022 ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaista suurimmalla osalla asiakkaista oli muistisairauksia (76 %) tai vähintään keskivaikea kognitiivinen häiriö (71 %). Vähimmäismitoituksen laskulla on siis todennäköisesti vaikutusta asiakkaiden toimintakykyä ylläpitävään ja sosiaalista kanssakäymistä edistävään toimintaan. Hoitohenkilökunnan mahdollisuudet kohdata iäkkäät asiakkaat yksilöllisesti ja heidän eritystarpeensa huomioon ottavalla tavalla heikkenevät. Näin ollen ehdotettu muutos todennäköisesti heikentäisi iäkkäiden henkilöiden yhdenvertaisuutta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin ja siten perus- ja ihmisoikeuksien täysimääräistä toteutumista.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu toteaa, että julkisen vallan on edistettävä ja turvattava jokaisen oikeutta riittävään hoitoon ja huolenpitoon yhdenvertaisella tavalla iästä riippumatta. 

Ympärivuorokautista laitoshoitoa järjestetään iäkkäälle henkilölle, jonka toimintakyky on alentunut niin paljon, että henkilö tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa eivätkä muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ole riittäviä. Ottaen huomioon, että henkilöstömitoituksen alentamisen vaikutukset kohdistuvat erityisen haavoittuvassa asemassa oleviin iäkkäisiin henkilöihin, on vaarana, että ehdotus lisää terveydenhuollon palveluiden (kuten päivystyksen ja erikoissairaanhoidon tarvetta), kuten esitysluonnoksessakin on todettu. Näitä julkiselle terveydenhuollolle mahdollisesti aiheutuvia lisäkustannuksia ei kuitenkaan ole huomioitu osana esityksen taloudellisia vaikutuksia koskevassa arvioinnissa. 

Esitysluonnoksessa todetaan, että ”ympärivuorokautisen hoidon piirissä olevat iäkkäät henkilöt ovat lähes poikkeuksetta laajan hoidon ja huolenpidon tarpeessa. Hoidon ja huolenpidon lisäksi iäkkäillä henkilöillä tulee olla myös mahdollisuuksia osallistua toimintakykyä ylläpitävään ja edistävään toimintaan sekä sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja osallisuuteen, joilla tuetaan mielekästä elämää ja sosiaalista hyvinvointia. Myös nämä seikat voivat tulla kyseeseen, kun arvioidaan, onko ehdotetulla muutoksella merkitystä perusoikeuksien toteutumisen kannalta.” Kuten todettua, tältäkin osin esityksessä on kyse iäkkäiden henkilöiden perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta, sekä julkisen vallan velvollisuudesta edistää näiden oikeuksien toteutumista. Yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoo, että esitysluonnos olisi syytä saattaa perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi. 

Helsingissä 14.8.2024

Stenman Kristina, yhdenvertaisuusvaltuutettu

Leimio Marko, erityisasiantuntija

15.08.2024