Lausunto HE-luonnoksesta naisten ja tyttöjen sukuelinten silpomisen ja sen valmistelun rangaistavuuden selkeyttämisestä

Yhdenvertaisuusvaltuutettu toimii naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijana ja tässä tehtävässään seuraa väkivaltaa ilmiönä, kansallisen lainsäädännön ja politiikkatoimien toimivuutta sekä kansainvälisten velvoitteiden toteutumista. Valtuutettu lausui esityksestä siltä osin, kun se koskee naisten ja tyttöjen sukuelinten silpomisen ja sen valmistelun rangaistavuuden selkeyttämistä. 

Esityksen mukaan naisen tai tytön sukuelimen tahallinen vahingoittaminen säädettäisiin rangaistavaksi nimenomaisena omana henkeen ja terveen kohdistuvana rikoksena, lisäämällä rikoslain 21 lukuun uusi 6 b §. Pykälän mukaan naisen tai tytön ulkoisen sukuelimen poistaminen kokonaan tai osittain tai sen muu vahingoittaminen rangaistaisiin naisen sukuelimen silpomisena. Rangaistukseksi voitaisiin tuomita vankeutta yhdestä kymmeneen vuotta. Myös yritys olisi rangaistava.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu kannattaa ehdotusta

Valtuutettu korosti lausunnossaan sitä, miten naisten ja tyttöjen sukuelinten silpominen on naisia alistava sukupuolistuneen väkivallan muoto. Sukupuolistuneella väkivallalla tarkoitetaan, että eri väkivallan kokemuksissa, motiiveissa ja seurauksissa on huomattavia sukupuolten välisiä eroja. Lisäksi, kuten esitysluonnoksessa nykytilan osalta todetaan, sukuelinten silpominen on yhteydessä kunniaan liittyvään väkivaltaan, jossa puolestaan korostuvat perheen, suvun ja yhteisön roolit yksilön sukupuolinormien ja yhteisten normien kontrollissa. Nuorten, erityisesti tyttöjen ja naisten, siveellisyyden ja sen säilyttämisen ajatellaan olevan perheen tai suvun yhteinen asia.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu pitää tärkeänä ja tarpeellisena sitä, että esityksen lähtökohtana korostetaan naisten ihmisoikeuksia, terveyden ja hengen suojaa ja seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Rikollisen teon eli sukuelinten silpomisen vahingollisuus tulee ymmärtää haitallisen silpomisperinteen ja naisten alistamisen kontekstissa.

Säännösehdotus merkitsee tärkeää poikkeusta sukupuolineutraaliin lainkirjoittamisen tapaan

Suomen oikeusjärjestelmässä pyritään sukupuolineutraaliin lainsäädännön kieleen. Sukupuolineutraalin kielen ajatellaan usein takaavan, että lakia sovelletaan kaikkiin yhdenvertaisesti, ilman eroja ja syrjintää. Yhdenvertaisuusvaltuutettu pitää tärkeänä esityksessä esille tuotua huomiota, jonka mukaan tosiasiallinen yhdenvertaisuus ja tasa-arvo voivat edellyttää joiltain osin kuitenkin erojen tunnistamista. Neutraalilta vaikuttava sääntely ei välttämättä tunnista korostunutta suojan tarvetta tilanteissa, jossa sukupuoli altistaa eri tavoin väkivallan kohteeksi joutumiselle – mahdollisesti yhteisvaikutuksessa muiden ihmisryhmän tai yksilön haavoittuvuutta lisäävien tekijöiden, kuten iän tai tiettyyn maahanmuuttajataustaiseen tai etniseen ryhmään kuulumisen kanssa. Lisäksi sinänsä neutraalilta vaikuttava kriteeri tai menettely voi olla välillistä syrjintää, jos soveltaminen johtaa jonkin ihmisryhmän tai yksilön joutumisen epäedulliseen asemaan.

Väkivallan tehokas torjunta edellyttää rikosvastuun lisäksi ammattihenkilöiltä tietoisuutta

Yhdenvertaisuusvaltuutettu yhtyy näkemykseen, että rikosvastuun selkeällä sääntelyllä on positiivisia vaikutuksia ilmiön tunnistamisessa. Toisaalta yhdenvertaisuusvaltuutettu korostaa, että tehokas naisiin kohdistuvan väkivallan torjuminen edellyttää Istanbulin sopimuksen (Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnasta) ajatuksen mukaisesti rikosvastuun (prosecution) lisäksi ennaltaehkäisyä (prevention) ja suojelua (protection). Valtuutettu pitääkin tärkeänä, että ennaltaehkäisevää silpomisen vastaista työtä tehdään määrätietoisesti ja että työ on jatkuvaa. Järjestöjen rooli yhteisötyössä on merkittävä, ja toimivasta vuorovaikutuksesta suhteessa päättäjiin ja ammattihenkilöihin on huolehdittava. Lisäksi tulee varmistaa eri alojen ammattihenkilöiden jatkuva koulutus niin ilmiön ymmärtämisen kuin asiakastyön hyvien, yhtenäisten käytäntöjen suhteen.

Valtuutettu on samaa mieltä esityksessä todetun kanssa siitä, että ehdotetun sääntelyn perimmäisenä tavoitteena on estää tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen, ja että silpomisen erilliskriminalisointi edistää sukupuolten tasa-arvoa.

Lue lausunto kokonaisuudessaan tästä linkistä

24.05.2024