Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle perusopetuslain väliaikaisesta muuttamisesta
Yhdenvertaisuusvaltuutettu kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle laeiksi perusopetuslain ja Helsingin eurooppalaisesta koulusta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta. Yhdenvertaisuusvaltuutettu lausui hyvin pitkälti samansisältöisestä lakien väliaikaisesta muutoksesta 27.10.2020 (VVTDno-2020-930). Valtuutettu korostaa edelleen tarvetta selkeille ohjeille perusopetuslain 18 §:n tulkinnasta koronapandemian aikana. Lisäksi valtuutettu katsoo, että tartuntataudin leviämisen estäminen on sinänsä hyväksyttävä tavoite lakeihin tehtäville muutoksille poikkeuksellisista opetusjärjestelyistä. Poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden jatkuessa osittain jo toista vuotta on kuitenkin kiinnitettävä entistä enemmän huomiota poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden yhdenvertaisuusvaikutuksiin.
Lapsiin ja nuoriin kohdistuvat rajoitustoimet
Yhdenvertaisuusvaltuutettu toteaa, että rajoitustoimenpiteitä on nyt toteutettu koronapandemian johdosta maaliskuusta 2020. Toimenpiteistä päätetään tällä hetkellä eri tahoilla, ja eri rajoituksista on vaikea muodostaa kokonaiskuvaa. Kuitenkin valtuutetun tiedossa on, että erityisesti lapsiin ja nuoriin, nuorisolain mukaisella ikärajauksella aina 29-vuotiaisiin, on kohdistettu kootusti varsin paljon rajoitustoimenpiteitä, huolimatta siitä, että tartuntoja on ollut suhteellisen vähän näissä ikäryhmissä, ja lapset ja nuoret yleensä sairastavat koronataudin varsin lievänä. Yhdenvertaisuusvaltuutetun huolena on, että rajoitustoimenpiteet kumuloituvasti kohtelevat nuorten ikäryhmää syrjivästi.
Rajoitustoimenpiteiden tarkoituksena on ollut tartuntataudin leviämisen estäminen, ja tämä on sinänsä hyväksyttävä toimenpide väestön perusoikeuksien rajoittamiselle. Kun rajoitustoimenpiteitä kohdistetaan eri tavoin eri ryhmiin, on erilainen kohtelu sallittua, jos se on oikeasuhtaista, oikea-aikaista ja tehokasta. Lasten ja nuorten ryhmään peruskouluikäisistä aina 29-vuotiaisiin on kohdistunut kootusti varsin paljon rajoituksia: etäopetusta niin perusopetuksen yläluokilla, toisella asteella ja korkeakouluissa, ohjatun harrastustoiminnan laajamittaisia keskeytyksiä, yleisten tilojen sulkemista. Lisäksi moni nuori työskentelee aloilla, joilla työttömyys on kasvanut viimeisen vuoden aikana ja etenkin nuorisotyöttömyys on lisääntynyt. Näin ollen kokonaisuutena arvioiden on mahdollista, että rajoitustoimenpiteet ainakin välillisesti syrjivät nuoria. Valtuutetun tietoon on myös saatettu, että alueelliset ja paikalliset rajoitustoimenpiteet niin etäopetuksen kuin esimerkiksi harrastustoiminnan osalta eivät ole toteutuneet yhtenäisin kriteerein.
Perusopetuslain etäopetusta koskevien säännösten pidentämisen yhteydessä tulee huomiota kiinnittää siihen, että etäopetuksen kriteerit muodostuvat selkeiksi ja tarkkarajaiseksi. Etäopetuksen tulee selvästi olla viimesijainen toteutustapa perusopetuksen toteuttamiselle. Koululla on lapselle erittäin suuri merkitys: oppimisympäristönä, sosiaalisena ympäristönä ja tilana, jossa hän ottaa askelia kohti itsenäistymistä ja aikuisuutta.
Tarkkarajaisen lainsäädännön lisäksi valtuutettu korostaa, että etäopetuksen toteuttamisesta ja rajoitustoimenpiteiden kohdentumisesta alueellisesti on tärkeää kerätä tietoa systemaattisesti, sekä ohjeistuksella ja valvonnalla puuttua rajoitustoimiin, joille ei ole riittäviä perusteita tai osoitettavia terveyshyötyjä, ja jotka näin voivat muodostaa syrjintää tiettyä ikäryhmää kohtaan.
Etäopetuksen eriarvoistavat vaikutukset
Väliaikaisen lakimuutoksen vaikutusarvioinnissa todetaan selvityksiin viitaten, että etäopetus on asettanut oppilaita eriarvoiseen asemaan oppilaan oman itseohjautuvuuden ja kotoa saadun tuen vaihtelevuuden perusteella (s. 9-11). Heikko itseohjautuvuus ja kotoa saatava tuki voivat olla kytköksissä oppilaan omalta ja/tai huoltajan osalta yhdenvertaisuuslaissa kiellettyyn syrjintäperusteeseen, kuten esimerkiksi terveydentilaan, vammaisuuteen, kieleen tai muuna henkilöön liittyvänä syynä taloudelliseen ja sosiaaliseen asemamaan. Välillisen syrjinnän välttämiseksi tarvitaan tarkempaa tietoa etäopetuksen syrjintäperusteisiin kytkeytyvistä eriarvoistavista vaikutuksista ja tiedon pohjalta kohdennettuja erityistoimenpiteitä haittojen vähentämiseksi.
Erityisen tuen päätöksen saaneet, pidennetyn oppivelvollisuuden ja valmistavien luokkien oppilaat
Yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoo haavoittuvassa asemassa olevien lasten vahvemman oikeuden lähiopetukseen olevan perusteltu. Luonnoksessa hallituksen esitykseksi poikkeukselliset opetusjärjestelyt eivät jatkossakaan koskisi esiopetuksen tai 1-3 vuosiluokkien oppilaita eikä niitä oppilaita, jotka ovat saaneet erityisen tuen päätöksen, ovat pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä tai valmistavilla luokilla. Erityisesti erityisen tuen oppilaiden opetus järjestetään pääsääntöisesti inklusiivisesti. 4-9 vuosiluokkien kohdalla muu luokka voi olla etäopetuksessa, mutta erityisen tuen päätöksen saaneet oppilaat ovat lähiopetuksessa. Joissain tapauksissa valtuutetun tietojen mukaan tämä on tarkoittanut saman etäopetuksen seuraamista koulun tiloissa. Joissain tapauksissa erilainen kohtelu voi olla vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen 24. artiklan inklusiivisen opetuksen periaatteiden vastaista. Haavoittuvassa asemassa olevien lasten suojelemiseksi lähiopetuksen tulisi edelleen olla pääsääntö, mutta yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoo, että 4-9 vuosiluokilla olevien erityisen tuen päätöksen saaneiden, pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien ja valmistavien luokkien oppilaiden yhdenvertaisen kohtelun turvaamiseksi lain tulisi mahdollistaa yksilöllisen harkinnan perusteella mahdollisuus siirtyä etäopetukseen muun luokan mukana. Yksilöllisen harkinnan tulisi perustua kyseisen oppilaan tarpeiden objektiiviseen arvioon sekä oppilaan, hänen huoltajiensa ja koulun yhteisymmärrykseen siitä, että etäopetuksesta ei ole erityistä haittaa kyseiselle oppilaalle.
Syrjintäasioiden tiiminvetäjä, erityisasiantuntija Robin Harms
Ylitarkastaja Matti Jutila
23.04.2021