Lausunto hallituksen esityksestä kansalaisuuslain muutoksiksi

Yhdenvertaisuusvaltuutettu esittää yleisesti huolensa pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmaan sisältyvistä, ulkomaalaisten henkilöiden asemaan ja oikeuksiin vaikuttavista lainsäädäntöhankkeista. Sisäministeriössä on käynnissä useita eri hankkeita, joilla tiivistäen voidaan todeta ulkomaalaisen, myös kansainvälistä suojelua saavan henkilön, oleskelun muuttuvan tilapäisluonteisemmaksi ja epävarmemmaksi. Samoin nyt lausuttavana oleva esitys tarkoittaisi kansalaisuuden edellytyksenä olevan asumisajan huomattavaa pidentämistä. 

Kansalaisuuden saamisen edellytyksenä olevaa asumisaikaa on tarkoitus pidentää, samalla kun esimerkiksi kansainvälistä suojelua koskevista oleskeluluvista tehdään väliaikaisia ja huomattavasti aiempaa lyhyempiä. Lisäksi hallitusohjelman mukaan on myös tarkoitus muuttaa pysyvän oleskeluluvan edellytyksiä niin, että edellytetään aiempaa pidempää asumisaikaa, ja toisaalta sosiaaliturvaa ollaan eriyttämässä niin, että vain pysyvällä oleskeluluvalla oleskelevilla on yhdenvertainen oikeus sosiaaliturvaan. Kokonaisuudessaan yhteisvaikutukset ovat merkittävät. Ne tekevät oleskelusta ja kotoutumisesta epävarmempaa, turvattomampaa ja taloudellisesti haastavampaa sekä lisäävät perustuslain lähtökohtien vastaisesti Suomessa oleskelevien ihmisten välistä eriarvoisuutta.

Kasvavalla epävarmuudella voi olla ihmisten elämään monenlaisia seurauksia ja vaikutuksia, jotka on huolella tarkasteltava osana hankkeiden yhteisvaikutusten arviointia erityisesti perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta. Kansalaisuuden edellytyksenä olevan asumisaikaedellytyksen mahdollista pidentämistä arvioitaessa tulisi huomioida muun muassa sen suhde ulkomaalaislain oleskelulupasääntelyyn ja tähän mahdollisesti tehtäviin muutoksiin, sekä pidentämisen mahdolliset vaikutukset kotoutumiseen ja työperäiseen maahanmuuttoon.

Luonnoksessa hallituksen esitykseksi kansalaisuuslain muutoksiksi on melko niukka kansainvälinen vertailu. Eduskuntavaalien jälkeen on hallituspuolueiden taholta nostettu esiin muun muassa Tanskan lainsäädäntö ja käytännöt oleskelulupa- ja kansalaisuuslainsäädännön sekä muutoinkin ulkomaalaisten aseman sääntelyn osalta.

Valtuutetun kannanotto

Yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoo, että kansalaisuuslain muutosehdotuksille ei ole esitetty hyväksyttäviä perusteita perusoikeuksien tai yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta eikä tehty riittävää vaikutusten arviointia. Tätä arviointia tulisi tehdä siitä näkökulmasta, miten muutetut säädökset rajoittavat esimerkiksi ulkomaalaisten henkilöiden liikkumisvapautta, perhe-elämää, työntekoa, opintoja tai ammatinvalintaa, sekä heidän oikeuttaan yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Hallituksen esitykseen sisältyy selkeitä tiukennuksia, ja toisaalta epätäsmällisyyksiä ja epäjohdonmukaisuuksia, jotka eivät täytä hyvän lainsäädäntötavan kriteerejä. 

Esitetyt muutokset rajoittavat merkittävällä tavalla ulkomaalaisten henkilöiden mahdollisuuksia nauttia perusoikeuksista. Muutosesitykset vaikeuttavat ulkomaalaisten henkilöiden pysyvää asettumista Suomeen, estävät heiltä täysimääräisen poliittisen osallistumisen huomattavan pitkäksi ajaksi, ja voivat heikentää mahdollisuuksia osallistua yhdenvertaisesti työelämään ja opintoihin. 

Hallituksen esityksessä todetaan (s. 17): "Esityksen pääasiallisena tavoitteena on tiukentaa kansalaistamisen edellytyksiä Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaisesti."

Tälle tiukentamiselle ei ole esitetty mitään painavia yhteiskunnallisia perusteita tai hyötyjä, jotka oikeuttaisivat ulkomaalaisten olennaista oikeuksien rajoittamista, muuta kuin yleisluonteisia spekulaatioita myönteisistä vaikutuksista.

Kansalaisuuslain tiukennukset tarkoittavat myös, että Suomi asettuu kansalaisuuden myöntämisen osalta Euroopan unionissa valtioihin, jossa kriteerit ovat asumisajan osalta kaikkein tiukimpia. Suomen kansalaisuus tarkoittaa myös unionin kansalaisuutta. Muutoksilla on myös huomattavia vaikutuksia kansalaistettavien henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen ja asettumiseen Euroopan unionissa, ja heidän osallistumismahdollisuuksiinsa EU-kansalaisina valitsemaan jäseniä Euroopan parlamentissa ja asettumaan itse ehdolle. Tällöin ovat vielä edessä hallitusohjelman kaksi muuta kansalaisuuslain muutoshanketta, joilla on myös tarkoitus tiukentaa kansalaistamisen ehtoja.

Lue lausunto kokonaisuudessaan tästä linkistä.

14.05.2024