Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on tutustunut ehdotukseen ennen kaikkea siitä näkökulmasta, mitkä ovat esityksen vaikutukset eri väestöryhmien yhdenvertaisuuteen ja miten yhdenvertaisuusvaikutuksia on ehdotuksessa selvitetty ja kuvattu. Valtuutettu lausuu koskien esityksen kohtaa 4.2.3.4 vaikutukset perus- ja ihmisoikeuksiin) sekä kohtaa 12. suhde perustuslakiin.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu saa paljon yhteydenottoja liittyen terveydenhuoltoon ja tilanteisiin, jotka potilas tai hänen läheisensä kokee syrjivänä. Yksi yhteydenotoissa esiin nousevaa teema liittyy julkisen ja yksityisen terveydenhuollon väliseen eroon, tarkemmin sanottuna siihen kysymykseen, takaako järjestelmämme oikeuden parhaaseen mahdolliseen terveydenhuoltoon vain niille, joilla on varaa maksaa omasta hoidostaan. Kyse on siitä, että ihmiset asetetaan eri asemaan riippuen heidän sosioekonomisesta asemastaan.
Vastaavasti kuin oikeus terveyteen ihmis- ja perusoikeutena turvataan myös oikeus yhdenvertaisuuteen. Tämä ei tarkoita ainoastaan muodollista yhdenvertaisuutta eli samanlaisen kohtelun turvaamista, vaan erityisesti tosiasiallista yhdenvertaisuutta. Tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteuttaminen edellyttää, että syrjintään perustuvaa eriarvoisuutta pyritään aktiivisesti poistamaan esimerkiksi erilaisilla edistämistoimenpiteillä, mukaan lukien positiivisella erityiskohtelulla. Tosiasiallinen yhdenvertaisuus edellyttää myös välilliseen syrjintään puuttumista. Vaikka kaikkia kohdeltaisiin samalla tavalla, voivat samanlaisen kohtelun vaikutukset olla välillisesti tiettyjä henkilöitä syrjiviä. Kaikkien samanlainen kohtelu ei siis takaa syrjimättömyyttä tai yhdenvertaisuuden toteutumista.
Sairasvakuutuslain muuttamisen yhdenvertaisuusvaikutuksista
Yhdenvertaisuusvaltuutettu huomauttaa, että esityksessä ei ole lainkaan selvitetty tai arvioitu sitä, mikä olisi mahdollinen väestöllinen terveyshyöty, jos esitykseen käytetty raha olisi ohjattu hyvinvointialueille terveyspalveluiden järjestämiseen. Esityksessä valintaa perustellaan sivulla 44 hallitusohjelman kirjauksella. Valtuutettu huomauttaa, että vaikka päätökset ovat poliittisia, niin kysymys on myös perusoikeuksista ja ihmisten yhdenvertaisuudesta: rajallisten taloudellisten ja henkilöresurssien maailmassa käytettävissä oleva raha tulisi yhdenvertaisuutta edistäen allokoida siten, että väestötasolla saavutetaan paras mahdollinen hyöty terveyden lisääntymisen ja sairauksien vähentämisen suhteen. Olennainen ja vaille selvittämistä jäänyt kysymys kuuluukin, mitkä olisivat olleet yhdenvertaisuusvaikutukset, mikäli sama raha olisi osoitettu julkiseen terveydenhuoltoon esimerkiksi palveluseteleinä yksityisen puolen palveluiden käyttämiseen?
Ehdotuksessa todetaan, että ehdotetuilla lainmuutoksilla ei heikennetä kenenkään oikeuksia nykytilanteeseen nähden, mutta vaihtoehtoisten toteuttamisvaihtoehtojen jäätyä kokonaan selvittämättä näin ei valtuutetun mielestä voida perustellusti sanoa. Asiaa voidaan arvioida myös välillisen syrjinnän näkökulmasta: valtio lisää näennäisen yhdenvertaisesti resursseja Kela-korvauksiin, jotka näennäisesti ovat kaikkien saatavissa, mutta tosiasiallisesti korkeiden omavastuumaksujen vuoksi heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevat eivät voi käyttää yksityisen terveydenhuollon palveluita.
Valtuutettu pitää esityksen sivulla 46 tunnustettua uhkaa siitä, että yksityisten palveluntuottajien maksut tulisivat esityksen johdosta nousemaan todellisena ja todennäköisenä. Tallaisessa tilanteessa yhteiskunta päätyy subventoimaan nousseen asiakasmaksun osuuden lähinnä heille, jotka käyttivät yksityisen terveydenhuollon palveluita jo aikaisemminkin ennen lakimuutosta, eivätkä potilasjonot julkisella puolella lyhene laisinkaan.
Helsingissä 20.6.2024
Kristina Stenman, yhdenvertaisuusvaltuutettu
Täydennys edeltävään lausuntoon, lähetetty 27.6.2024
Lausuntoaika hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta on päättynyt 23.6.2024. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on antanut lausuntonsa 20.6.2024. Kunnioittavasti täydentäisimme aiemmin antamaamme lausuntoa seuraavasti:
Esityksessä ehdotetaan palautettavaksi hedelmöityshoitojen Kela-korvattavuus. Hedelmöityshoidot voisivat kuitenkin esitysluonnoksen mukaan tulla korvattavaksi sairausvakuutuksesta ainoastaan sairausperusteisesti, jolloin naisparit ja itselliset naiset eivät olisi oikeutettuja korvaukseen.
Yhdenvertaisuuslain 8 §:n mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Hallituksen esityksessä oleva ehdotus rajata hedelmöityshoitojen korvattavuutta asettaa naisparit ja itselliset naiset eriarvoiseen asemaan muun muassa seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Valtuutettu esittää, että jatkovalmistelussa hedelmöityshoitojen korvattavuutta koskeva syrjivä henkilörajaus poistetaan.
26.06.2024
