Lapsen oikeuksien toteuduttava nykyistä paremmin myös maastapoistamisen täytäntöönpanossa
Yhdenvertaisuusvaltuutetun maastapoistamisen täytäntöönpanon valvonnassa on tehty Euroopan unionin sisäasioiden rahaston (AMIF) tuella hanketyötä haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden palautuksiin liittyen. Hankkeen aikana valvontatyötä on kohdistettu palautusten täytäntöönpanon lisäksi myös palautuksia edeltävään valmisteluvaiheeseen. Valvonnassa kiinnitettiin erityisesti huomiota muun muassa vanhemman tai vanhempien mukana tapahtuviin lasten palautuksiin.
Turvapaikanhakijana oleva lapsi on aina haavoittuvassa asemassa. Lapset tarvitsevat erityistä suojelua ja heidän oikeuksiinsa on kiinnitettävä huomiota. Lapsen oikeudet ja haavoittuva asema on otettava huomioon päätöksenteon lisäksi maastapoistamisessa. Myös lapsen etu on arvioitava ensisijaisesti kaikessa lasta koskevassa hallinnollisessa toiminnassa, mukaan lukien poliisin valmistellessa ja pannessa täytäntöön Maahanmuuttoviraston käännytyspäätöstä.
Suomi sai helmikuussa 2021 ensimmäisen langettavan ratkaisun YK:n lapsen oikeuksien komitealta. Ratkaisussa komitea katsoi Suomen loukanneen lapsen oikeuksien yleissopimuksen artikloita lapsen edun ensisijaisuuden arvioinnista, lapsen suojelemisesta väkivallalta sekä pakolais- ja turvapaikanhakijalapsen oikeutta suojeluun ja humanitaariseen apuun.
Poliisihallituksen maastapoistamisen täytäntöönpanoa koskevassa ohjeessa todetaan lapsiin liittyen, että maastapoistaminen tulee toteuttaa perheen yhtenäisyyttä ja lapsen etua kunnioittaen. Poliisihallituksen ohjetta päivitettiin tänä syksynä. Lasten osalta ohjetta täydennettiin toteamalla, että lapsen oikeuksien komitea on useassa yhteydessä korostanut lapsen edun arvioinnin ehdottomuutta. Ohjeessa todetaan, ettei lapsen oikeuksien yleissopimus jätä harkintavaltaa asiassa ja että kaikkien hallintoviranomaisten, myös poliisin, on arvioitava yksittäisissä päätöksissään lapsen etua. Lapsen edun on ohjattava sekä päätöksiä että täytäntöönpanotoimenpiteitä. Ohjeessa todetaan myös, että täytäntöönpanoa mahdollisesti lykkäävät tai sen estävät seikat tulee ottaa huomioon, mutta täytäntöönpanoon on kuitenkin ryhdyttävä ilman aiheetonta viivytystä tarkoituksenmukaisia keinoja käyttäen.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on hankkeen aikana kiinnittänyt huomiota siihen, että lapsia, joiden tilanteen selvittäminen on ollut Suomessa kesken, on poistettu maasta. Valtuutettu on esittänyt, että lapsen palautukseen ei tulisi tällaisessa tilanteessa ryhtyä. Valtuutetun maastapoistamisen valvonnan havaintojen mukaan haasteita lapsen edun arvioinnissa ja sen huomioon ottamisessa saattaa tulla esiin etenkin silloin kun perheen tai lasten tilanteessa tapahtuu muutoksia maastapoistamista koskevan päätöksen tekemisen jälkeen. Lapsen etua ei ole arvioitu aina riittävän perusteellisesti myöskään häntä koskevissa päätöksissä.
Hankeaikana valvottiin useamman yksinhuoltajaäidin ja heidän lastensa palautuksen valmistelua toiseen Euroopan Unionin jäsenvaltioon, jossa heille oli myönnetty kansainvälistä suojelua. Osa perheenjäsenistä oli kokenut vakavaa väkivaltaa ja palautettavien joukossa oli traumatisoituneita äitejä ja lapsia. Osalla yksinhuoltajaperheistä oli Suomessa lasten isä tai muita sukulaisia.
Perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittamien Euroopan unionin jäsenvaltioissa ei ole itsestäänselvyys, vaikka jäsenvaltiot olisivatkin sitoutuneet oikeuksien noudattamiseen. Välimeren maiden ongelmat kansainvälistä suojelua hakevien menettelyissä ja vastaanotossa ovat osin tunnustettuja. Suomi on osallistunut alaikäisten turvapaikanhakijoiden uudelleen sijoittamiseen Kreikasta. Samaan aikaan, kun Suomi vastaanottaa Kreikasta turvapaikanhakijalapsia tunnistaen haavoittuvassa asemassa olevien hädänalaisen tilanteen, tekevät Suomen viranomaiset myös käännytyspäätöksiä lapsille Kreikkaan.
Hankkeen aikana valvottujen lapsiperheiden kertomuksissa etenkin Kreikan olosuhteista toistui se, että perheet olivat olleet aiemmin vastaanottokeskuksessa tai pakolaisleirillä, josta heidän oli tullut poistua kansainvälistä suojelua saatuaan. Tämän jälkeen perheet kertoivat olleensa vailla asuntoa, ja osa toi erikseen ilmi myös, etteivät he olleet saaneet sosiaali- ja terveydenhuoltoa, eivätkä lapset olleet päässeet kouluun. Maahanmuuttovirasto ei päätöksissään ollut kyseenalaistanut palautettavien henkilöiden kertomaa Kreikan olosuhteista, mutta oli katsonut, että heidän on mahdollista saada tarvitsemiaan palveluita Kreikassa. Siis palveluita, joita perheet eivät aiemmin olleet kertomansa mukaan saaneet.
YK:n lapsen oikeuksien komitea on joulukuussa 2020 sekä syyskuussa 2021 pyytänyt Suomea pidättäytymään valittajina olleiden lapsiperheiden palautuksista Kreikkaan. Valitukset komitealle on tehty siinä vaiheessa, kun suomalainen valitustuomioistuin ei ole kieltänyt perheiden käännytyksiä Kreikkaan ja käännytyksen täytäntöönpano on ollut tapahtumassa lähipäivinä. Molemmat valitusasiat ovat vireillä YK:n lapsen oikeuksien komiteassa Suomea vastaan.
Tilanne on käännytyksen täytäntöönpanon kannalta haastava, sillä poliisin on ryhdyttävä maasta poistamisen täytäntöönpanoon ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun henkilölle tehty päätös on täytäntöönpanokelpoinen. Poliisin on kuitenkin myös otettava huomioon seikat, joiden perusteella palautuksen täytäntöönpano tulisi keskeyttää tai siirtää. Myös poliisin on varmistuttava ennen maasta poistamisen täytäntöönpanoa, ettei palautuskieltoa rikota. Poliisi joutuu arvioimaan palautuksen täytäntöönpanoa tilanteessa, jossa kansallisten tuomioistuinten linja näyttäytyy vaihtelevalta, eivätkä ne useinkaan puutu lasten palautuksiin toiseen Euroopan maahan. Hakijan oikeusturvan kannalta tärkeäksi muodostuu se, onko hänen avustajallaan osaamista ja mahdollisuuksia viedä asia lapsen oikeuksien komitean ratkaistavaksi. Valitukset komiteaan ovat työläitä ja aikataulu niissä usein hyvin tiukka. Lapsen oikeuksien ja oikeusturvan toteutumisen näkökulmasta tilanne on sattumanvarainen ja epätyydyttävä.
YK:n Lapsen oikeuksien komitea on lyhyen ajan sisällä todennut Suomen rikkoneen lapsen oikeuksien sopimusta ja lisäksi kieltänyt kahdessa tapauksessa lapsiperheen palauttamisen Kreikkaan ennen kuin komitea on tutkinut valitusasian. Lainsäätäjien, päätöstentekijöiden sekä palautuspäätöksen täytäntöönpanosta vastaavien viranomaisten olisi nyt aika pysähtyä YK:n lasten oikeuksien sopimuksen 3 artiklan äärelle. Artikla velvoittaa ensisijaisesti ottamaan huomioon lapsen edun kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelinten toimissa, jotka koskevat lapsia.
Onko lapsia koskevissa päätöksissä ja niiden täytäntöönpanossa todella ensisijaisesti otettu huomioon lapsen etu, kun mahdollisesti traumatisoitunut lapsi palautetaan samaan maahan, jossa hän on elänyt asunnottomana eikä päässyt kouluun? Onko päätöksentekijällä ja palautuksen täytäntöönpanevalla viranomaisella riittävä tieto siitä, ettei lapsi tällä kertaa joudu samoihin turvattomiin olosuhteisiin?
