Lapsen oikeuksien on toteuduttava täysimääräisesti ulkomaalaisasioissa – valtuutetun suositukset hallitusohjelmaan ulkomaalaisten aseman parantamiseksi

Yhdenvertaisuusvaltuutettu suosittelee, että ulkomaalaislain kokonaisuudistus toteutetaan seuraavalla hallituskaudella parlamentaarisena hankkeena, ja ulkomaalaislakia kehitetään siten, että muun muassa lapsen oikeudet sekä oikeus perhe-elämään toteutuvat nykyistä paremmin.

Ulkomaalaislain kokonaisuudistus on viimeksi tehty vuonna 2002. Tämän jälkeen lakiin on tehty erittäin runsaasti osittaisuudistuksia, ja maahanmuuton kuva on myös muuttunut näiden vuosien aikana. Oikeuskäytäntöön on myös muodostunut lain tulkintoja, jotka ovat perusoikeuksien näkökulmasta ongelmallisia, esimerkiksi lapsen edun sekä perhe-elämän suojan osalta. Lain uudistaminen on siten tarpeen.

Myös eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta yhtyi mietinnössään yhdenvertaisuusvaltuutetun eduskuntakertomuksesta valtuutetun antamaan suositukseen lapsen oikeuksien turvaamisesta ulkomaalaisasioissa. Eduskunta antoi seuraavan ulkomaalaisten asemaan liittyvän lausuman hyväksyessään mietinnön 18.11.2022:

Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto selvittää lainsäädännön muutokset, joilla lapsen oikeuksien täysimääräinen toteutuminen turvataan silloin kun lapsi tai jompikumpi hänen vanhemmistaan on ulkomaalainen.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun suositukset hallitusohjelmaan ulkomaalaisten aseman ja oikeuksien parantamiseksi

Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtäviin sisältyy ulkomaalaisten aseman ja oikeuksien edistäminen. Yhdenvertaisuusvaltuutettu antaa useita suosituksia hallitusohjelmaan ulkomaalaislain uudistamiseksi.

Lapsen edun ja oikeuksien on toteuduttava ulkomaalaisasioissa täysimääräisesti

Yhdenvertaisuusvaltuutettu suosittelee, että ulkomaalaislain lasten oikeuksia koskevia säännöksiä kehitetään vastaamaan lapsen oikeuksien sopimusta ja lastensuojelulakia.

Ulkomaalaislain säännöksissä ei nimenomaisesti viitata lapsen edun ensisijaisuuteen, eikä toisaalta määritellä tarkemmin sitä, miten lapsen etu tulisi asiassa ottaa huomioon. Ulkomaalaislaki määrittelee lapsen edun siten suppeammin kuin esimerkiksi lastensuojelulaki.

Maahantulosäännösten kiertämistä koskevaa pykälää on rajattava

Yhdenvertaisuusvaltuutettu suosittelee, että ulkomaalaislain 36.2 §:n (maahantulosäännösten kiertäminen) soveltamisalaa rajataan siten, että lapsen oikeudet ja oikeus perhe-elämään toteutuvat.

Nykyisin lapsiperheen ulkomaalainen vanhempi voi saada kielteisen päätöksen oleskelulupaansa, vaikka perhe-elämää on vietetty Suomessa jo vuosia. Säännöksen soveltaminen ei saa johtaa lapsen edun vastaisiin ratkaisuihin, eikä etenkään lapsen erottamiseen vanhemmastaan.

Turvapaikanhakijan työnteko-oikeutta koskevia säännöksiä on yksinkertaistettava

Yhdenvertaisuusvaltuutettu suosittelee, että turvapaikanhakijan työnteko-oikeutta koskevia säännöksiä yksinkertaistetaan.

Turvapaikanhakijan työnteko-oikeus sidottiin lainmuutoksilla käännytyspäätöksen täytäntöönpanokelpoisuuteen. Tästä on seurannut monia ongelmia hakijoille ja esimerkiksi heidän työnantajilleen, sillä itse täytäntöönpanokelpoisuuteen liittyvät säännökset ovat osin monitulkintaisia ja epäselviä. Työnteko-oikeuden ulottaminen maastapoistamiseen asti turvaisi sekä hakijan, että työnantajan oikeudet.

Perheenyhdistäminen täytyy mahdollistaa yhdenvertaisesti

Yhdenvertaisuusvaltuutettu suosittelee, että perheenyhdistäminen mahdollistetaan etenkin kaikille kansainvälistä suojelua saaville yhdenvertaisesti.

Valtuutettu nosti jo 2018 eduskuntakertomuksessaan esiin kansainvälistä suojelua saaneiden perheenyhdistämiselle asetettujen tulorajojen ongelmallisuuden ja selvitti vuonna 2020 ulkomaalaislain 36.2 §:n vaikutusta kansainvälistä suojelua saaneiden lasten perhe-elämän suojaan. On välttämätöntä, että sisäministeriön asiasta vuonna 2021 antamassa luonnosesityksessäkin esiin tuotuja ongelmia ratkaistaan.

Vailla oleskelulupaa olevien ihmisten oleskelu virallistetaan

Yhdenvertaisuusvaltuutettu suosittelee, että Suomeen ennen vuotta 2017 saapuneiden ja täällä edelleen vailla oleskelulupaa olevien ihmisten oleskelu virallistetaan erillislailla.

Maahanmuuttovirasto arvioi syksyllä 2021, että Suomessa on noin 3000 vuonna 2016 tai aiemmin turvapaikkaa hakenutta ihmistä, jotka ovat joko edelleen turvapaikkaprosessissa tai paperittomina vastaanottopalvelujen ulkopuolella. Tässä joukossa arvioitiin olevan noin 300 lasta. Näiden ihmisten oleskeluluvan saannin mahdollisuuksia kavennettiin vuosina 2015–2016 merkittävästi ja ennakoimattomasti. Näiden poliittisten ratkaisujen johdosta syntynyttä paperittomuutta ei voida vähentää tehokkaasti muutoin, kuin tarjoamalla Suomeen jääneille ihmisille todellinen mahdollisuus virallistaa oleskelunsa.
 

25.04.2023