Lähisuhdeväkivallan sovittelu on tasa-arvo-ongelma

Tämä teksti on julkaistu alun perin mielipidekirjoituksena Helsingin Sanomissa 22.5.2023.

Lähisuhdeväkivallan tilanteissa tekijällä on usein yliote uhrista. Siksi sovittelu ei sovi lähisuhdeväkivaltaan tai seksuaaliväkivaltaan. Tämä käsitys perustuu tutkittuun tietoon ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen – toisin kuin Tiina Korhonen väitti (HS Mielipide 15.5.). Lähisuhdeväkivallan sovittelusta pitäisi luopua.

Rikosten sovittelussa lähtökohtana on tasavertaisessa asemassa olevat henkilöt ja näiden henkilöiden välillä tapahtuneen yksittäisen rikollisen teon, kuten omaisuusrikoksen, käsittely rikosoikeusjärjestelmän ulkopuolella. Kuitenkin Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin vuoden 2022 katsauksesta käy ilmi, että Suomessa sovitteluun ohjataan paljon väkivaltarikoksia. Näistä iso osa on naisiin kohdistuvaa lähisuhdeväkivaltaa. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksessä (2019) todetaan, että lähisuhdeväkivallan sovittelussa on kyse naisiin kohdistuvien rikosten sovittelusta. Lähes 90 prosenttia sovitteluun ohjatusta lähisuhdeväkivallasta on parisuhdeväkivaltaa. Uhri oli nainen yhdeksässä tapauksessa kymmenestä.

Lisäksi Suomessa toteutetut lähisuhdeväkivallan sovittelua koskevat tutkimukset osoittavat, että useimmiten kyse on toistuvasta väkivallasta. Haastattelututkimuksissa on saatu tietoa uhrien motiiveista osallistua sovitteluun ja tyytyväisyydestä menettelyyn. Usein motiivina on välttää pitkä ja uuvuttava rikosprosessi, tekijän painostus tai pelko. Nämä ovat ongelmallisia perusteita sovittelulle.

Tyypillinen sovittelusopimus on anteeksipyyntö tai lupaus olla käyttämättä väkivaltaa jatkossa. Jos anteeksipyyntö riittää rikosprosessin sijaan tyypillisesti juuri naisiin kohdistuvan väkivallan käsittelyssä, vähätellään naisten oikeutta henkilökohtaiseen turvallisuuteen. Myös eduskunta on todennut epäkohdan käsitellessään oikeudenhoitoa ja sukupuolten tasa-arvoa koskevia selontekoja. Lakivaliokunta on pitänyt tärkeänä arvioida, tulisiko lähisuhdeväkivalta rajata pois sovittelun piiristä. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on todennut, ettei lähisuhdeväkivalta sovi sovitteluun.

Sukupuolten tasa-arvo edellyttää, ettei naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vähätellä. Kun lähisuhdeväkivalta ohjataan sovitteluun, rikos on tunnistettu. Yhteiskunnalla on velvollisuus tällaisessa tilanteessa suojella uhria, tutkia rikos ja saattaa rikokseen syyllistynyt vastuuseen.

Kristina Stenman
yhdenvertaisuusvaltuutettu, naisiin kohdistuvan väkivallan raportoija

Rainer Hiltunen
tasa-arvovaltuutettu

31.08.2023