Euroopan neuvosto antoi ihmiskauppaa koskevat suosituksensa Suomelle
Rikosvastuun toteutumista ihmiskaupparikoksissa tulee vahvistaa, suosittelee ihmiskaupan vastaisen yleissopimuksen asiantuntijaryhmä Suomelle. Rikosta tulee edellytysten täyttyessä tutkia ihmiskauppanimikkeellä. Esitutkintojen tehokkaan etenemisen ja oikeusprosessin kohtuullisen keston lisäksi uhrille on turvattava mahdollisuus korvauksiin. Yhdenvertaisuusvaltuutettu pitää suosituksia tärkeinä Suomen ihmiskaupan vastaisen toimen kehittämiseksi.
Euroopan neuvoston ihmiskaupan vastainen yleissopimus tuli voimaan Suomessa vuonna 2012 ja sen toimeenpanoa seuraa ihmiskaupan vastaisen toiminnan asiantuntijaryhmä (GRETA). GRETA on julkaissut 10.6.2024 kolmannen arviointinsa siitä, miten Suomi täyttää sopimusvelvoitteet.
GRETA antoi painavimmat suositukset seuraavista teemoista:
- Uhrin tehokas mahdollisuus saada korvauksia
- Rikosvastuun tehostaminen
- Turvallisen ja sopivan asumisen varmistaminen
- Sijaishuollosta katoamisen ehkäisy ja ammattilaisten osaaminen ihmiskaupan uhriksi joutuneiden lasten tunnistamiseksi
- Vastuunmäärittämisasetuksen soveltamisen arviointi ihmiskaupan uhreihin ja riskinarviointi uudelleen uhriksi joutumisesta
- Mahdollisuus hyötyä ihmiskaupan uhrin oleskeluluvasta
Ihmiskaupan uhrien oikeuksia tulee edelleen vahvistaa rikos- ja oikeusprosessissa
GRETA kiinnitti tällä valvontakierroksella erityistä huomiota uhrien oikeussuojakeinoihin (access to justice and effective remedies). Ihmiskaupan uhrin pääsy oikeuksiin edellyttää monia asioita, kuten omalla kielellä saatua asiantuntevaa neuvontaa tai tulkkausta rikosilmoituksen tekemiseen. Suojeluntarve tulee arvioida tilanteen vaatiessa. Uhrilla on oikeus saada oikeusapua sekä korvauksia rikoksentekijöiltä. GRETAn mukaan Suomen tulee kehittää vielä toimintaansa näiden oikeuksien turvaamiseksi.
GRETA nosti esiin monia tarvittavia toimia, jotta korvaukset uhrille voidaan varmistaa. Esitutkinnassa tulee kerätä näyttöä myös uhrin kärsimästä vahingosta, johon liittyy rikoksentekijän saama taloudellinen hyöty uhrin hyväksikäytöstä. Talousrikostutkinnan tulee olla järjestelmällisesti osa ihmiskaupparikoksen tutkintaa, hyödyntäen varojen takavarikoimista ja jäädyttämistä. Korvauksia koskevien oikeusprosessien pituuden tulee olla kohtuullinen, ja mahdollisuutta laajempiin korvauksiin valtiolta tulisi arvioida.
Rikos- ja oikeusprosessi olivat arvioinnin keskiössä, ja sitä käsiteltiin arvioinnissa etenkin työperäisen hyväksikäytön kautta. Suomi on onnistunut monelta osin hyvin. Ihmiskaupasta kertyy enenevissä määrin tietoa, uhreja tunnistetaan useampia, eri aloja koskevat havainnot lisääntyvät, ja ihmiskaupan vastaista työtä tekee yhä laajempi joukko viranomaisia ja muita toimijoita. Toimia on kuitenkin edelleen tehostettava.
GRETA katsoo, että rikosvastuun toteutumista tulee tehostaa. Viranomaisten on varmistettava esitutkinnan ripeys ja eri tutkintamenetelmien hyödyntäminen kattavan näytön saamiseksi. Rikosta, kuten työperäistä hyväksikäyttöä, tulee tutkia ihmiskauppana olosuhteiden mahdollistaessa, ja seuraamusten tulee olla tehokkaita. GRETA kiinnitti myös huomiota oikeusprosessin kohtuulliseen kestoon.
GRETAn suositukset tukevat yhdenvertaisuusvaltuutetun viestejä
Yhdenvertaisuusvaltuutettu toimii kansallisena ihmiskaupparaportoijana. Itsenäisenä viranomaisena valtuutettu antoi GRETAlle oman lausuntonsa sekä tapasi asiantuntijoita maavierailun aikana kahdenkeskisessä tapaamisessa.
Valtuutettu nosti esiin huolen ihmiskaupan uhrin oleskelulupien tiukoista myöntämiskriteereistä sekä vastuunmäärittämisasetuksen perusteella toiseen EU-maahan palautettavista uhreista. GRETA antoi näistä vahvimman tason suositukset. Suomen tulisi arvioida vastuunmäärittämisasetuksen soveltamista ihmiskaupan uhreihin sekä tehdä riskiarvio uudelleen uhriksi joutumisen mahdollisuudesta palautettaessa. Ihmiskaupan uhrien tulee voida hyödyntää heille myönnettävää oleskelulupaa, mikä edellyttää lakimuutoksia, koulutusta sekä lupien käsittelyä kohtuullisessa ajassa. Rikosprosessin osalta yhdenvertaisuusvaltuutettu on nostanut esiin osin samoja huomioita kuin GRETA.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden rooli ihmiskaupan uhrien auttamisessa on merkittävä, mutta ohjeita, tietoa ja käytäntöjä ihmiskaupasta on tällä sektorilla vielä vähän. GRETA on suositellut Suomelle ihmiskaupan uhrien tunnistamista ja avun pariin ohjaamista koskevan mekanismin laadintaa, ja piti tätä edelleen tärkeänä. Ihmiskaupan uhreille, myös miehille, on varmistettava mahdollisuus turvalliseen ja sopivaan asumiseen. Myös yhdenvertaisuusvaltuutettu on suositellut kertomuksessaan eduskunnalle (vuonna 2022) turvallisesta asumispalvelusta säätämistä, ihmiskaupan uhrien tunnistamista ja avun pariin ohjaamista koskevan mallin kehittämistä.
Lasten osalta GRETA nosti esiin lapsilähtöiset menettelytavat, joita esimerkiksi poliisi on kehittänyt. Lapsiin kohdistuvaa ihmiskauppaa on ehkäistävä edelleen. Lasten kanssa työskenteleviä ammattilaisia on koulutettava ihmiskaupasta lasten tunnistamiseksi. Lasten katoamista sijaishuollosta on ehkäistävä esimerkiksi tarjoamalla turvallista asumista ja riittävät palvelut.
Arviontikierrokset tehdään muutaman vuoden välein
GRETA tarkastelee sopimukseen sitoutuneiden valtioiden toimeenpanoa noin neljän–viiden vuoden välein. Valvontakierros kestää kokonaisuudessaan noin kaksi vuotta: Suomi toimitti kyselyyn vastaukset marraskuussa 2022, ja kaksi GRETAn asiantuntijaa teki arviointivierailun Suomeen toukokuussa 2023. Tämän pohjalta julkaistiin maaraportti suosituksineen. Yleissopimuksen osapuolten komitea voi antaa suosituksia GRETAn raportissaan antamien näkemysten täytäntöönpanemiseksi, mikä tapahtunee myöhemmin syksyllä 2024. Valtio antaa osapuolten komitean suosituksiin vielä oman vastauksensa.
08.07.2024
