Avustajakoira liikkuu siellä missä sen käyttäjäkin
”Pahoittelen, mutta tänne ei saa tuoda koiria.” Tällaiseen lauseeseen pysähtyvät liian monen vammaisen henkilön suunnitelmat viettää iltaa ravintolassa, käydä teatterissa tai esimerkiksi tehdä vaateostoksia. Yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulee säännöllisesti yhteydenottoja, joissa avustajakoiran ja näin ollen myös vammaisen henkilön saapuminen liiketilaan, ravintolaan tai kulttuurikohteeseen on evätty. Näin ei saisi olla.
Suomessa avustajakoiria on koulutettu vuodesta 1994. 25 vuoden ajan avustajakoirat ovat toimineet vammaisten henkilöiden apuna mitä moninaisimmissa tehtävissä. Tämän lisäksi näkövammaisen henkilön opaskoira, kuulovammaisen henkilön kuulokoira ja muut avustavat koirat kuten vaikkapa tuki- tai hypokoirat ovat monelle itsenäisen liikkumisen ja toimimisen mahdollistajia.
Avustajakoiraa ei voi tai tule rinnastaa lemmikkiin. Avustajakoira on yksilöllisiä tarpeita vastaavaksi koulutettu apuväline, joka avustaa käyttäjäänsä päivittäisissä toimissa. Koira voi olla se ratkaiseva tekijä, joka mahdollistaa itsenäisen elämän, liikkumisen ja pärjäämisen. Koira nostaa pudonneita esineitä, auttaa kulkemisessa, on kävelyn tukena, avaa ovia tai on apuna pukeutumisessa. Se voi auttaa kaupassa tai muussa asioinnissa ja kantaa kodin tavaroita sekä ostoksia. Edellä kuvatut tilanteet ovat vain muutamia esimerkkejä niistä yksilöllisistä toimista, joissa avustajakoira on mahdollista kouluttaa olemaan apuna.
Fyysisten ja mekaanisten avustamistoimenpiteiden lisäksi koira voi tukea käyttäjänsä psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Kannustamalla ulkoilemaan ja harrastamaan avustajakoira myös edistää terveyttä ja voi lisätä sosiaalisia kontakteja. Avustajakoira voi toimia rauhoittajana ja luoda turvallisuuden tunnetta. Avustajakoira tukee käyttäjäänsä kokonaisvaltaisesti.
Avustajakoira käyttää työssään aina liiviä, valjaita tai reppua, joka on varustettu avustajakoiratunnuksella. Kun koira on työssään, sitä eivät saa ulkopuoliset henkilöt tai eläimet lähestyä. Tällöin vältytään vaaratilanteilta ja väärinkäsityksiltä. Avustajakoiran on tarkoitus toimia kaikissa niissä ympäristöissä, minne käyttäjäkin menee. Koira on siis mukana niin ruokakaupassa, ravintolassa, sairaalassa kuin vaikkapa virastoissakin. Avustajakoirastatuksen saaneet koirat myös matkustavat käyttäjänsä mukana lentokoneen matkustamossa ja tulevat tarvittaessa mukaan pitkillekin ulkomaanmatkoille.
Tämä ei kuitenkaan aina toteudu. Säännöllisesti tulee vastaan tilanteita, joissa koiran ja näin ollen myös vammaisen henkilön saapuminen palveluntarjoajan tilaan on estetty. Järjestyslain 14 momentti koskee koirakuria ja se määrittelee koiranomistajan velvollisuuksiksi esimerkiksi koiran pitämisen kytkettynä taajamassa sekä muilla alueilla. Järjestyslaki kuitenkin toteaa, että nämä säädökset eivät koske virantoimituksessa käytettävää valtion omistamaa koiraa taikka avustaja- tai opaskoiraa. Yhdenvertaisuuslain 8 §:ssä kielletään syrjintä muun muassa terveydentilan ja vammaisuuden perusteella. Välittömän ja välillisen syrjinnän lisäksi yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettua syrjintää on myös kohtuullisten mukautusten epääminen. Yhdenvertaisuuslain 15 §:n mukaan palveluntarjoajan on tehtävä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa saada yleisesti tarjolla olevia tavaroita ja palveluita. Yhdenvertaisuuslain 23 §:n syrjinnän tai vastatoimien kohteeksi joutuneella on oikeus saada hyvitystä siltä viranomaiselta, työnantajalta tai koulutuksen järjestäjältä taikka tavaroiden ja palveluiden tarjoajalta, joka on tämän lain vastaisesti syrjinyt häntä tai kohdistanut häneen vastatoimia. Valtuutetulle tulleissa tapauksissa palveluntarjoajien onkin todettu olevan hyvitysvastuussa tapahtuneesta syrjinnästä.
Monet avustajakoiran kanssa liikkuvat kokevat erityisesti ravintolat vaikeimmiksi kohteiksi viedä koira. Palveluntarjoaja vetoaa usein siihen, ettei eläintä saisi tuoda elintarvikehuoneiston tiloihin. Kuitenkin elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 18 § (16.5.2017/291) mukaan vammaista henkilöä avustavan koiran saa tuoda elintarvikehuoneiston asiakastiloihin. Monet tämänkaltaiset syrjintätapaukset vältetään lisäämällä tietoisuutta avustajakoiria koskevasta lainsäädännöstä. On myös tärkeää, että vammaiset henkilöt ovat tietoisia omista oikeuksistaan toimia ja liikkua koiran kanssa, sillä muutoin syrjintä jää helposti pimentoon ja jatkuu.
