Automaattinen ratkaisutoiminta viranomaistyössä – miten varmistaa syrjimättömyys?
Erillinen sääntely automaattisesta ratkaisutoiminnasta viranomaistyössä on uutta. Sääntelyyn sisältyy myös erityinen syrjimättömyyttä tukeva säännös. Tiedonhallintalain mukaan viranomaisen on varmistettava, että dokumentoiduista käsittelysäännöistä käy ilmi, miten ratkaisumenettelyn syrjimättömyys varmistetaan. Moni viranomainen miettii nyt, kuinka velvoitetta toimeenpannaan.
Digi- ja väestötietovirasto järjesti automaattista päätöksentekoa suorittaville viranomaisille vastikään sidosryhmätilaisuuden, jossa keskusteltiin muun muassa syrjimättömyyden tärkeydestä, kun automaattisen päätöksenteon hyödyntäminen viranomaisten toiminnassa yleistyy. Tilaisuudessa esitin toimia, joiden tekeminen tukee syrjimättömyyden varmistamista:
1) Tee dokumentoitu yhdenvertaisuusvaikutusten arviointi.
Ennen ratkaisutoiminnan automatisointia on syytä tehdä jo varhaisessa suunnitteluvaiheessa arviointi eri syrjintäperusteiden ja eri syrjinnän muotojen näkökulmasta. Yhdenvertaisuuslain 5 § mukaisesti viranomaisen on merkittävissä hankkeissa arvioitava yhdenvertaisuusvaikutukset. Viranomaisen on myös huomioitava erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat ja se, miten automatisoinnilla voisi myös edistää yhdenvertaisuutta.
2) Kirjaa käsittelysääntöihin perustelut erilaiselle kohtelulle ja epäedulliselle asemalle.
Mikäli automaattinen päätöksenteko johtaa erilaiseen kohteluun tai epäedullisempaan asemaan, on arvioitava, onko toiminta yhdenvertaisuussääntelyn mukaisesti oikeutettavissa. Välittömästä ja välillisestä syrjinnästä säädetään yhdenvertaisuuslain 10 ja-13 §:ssa. Arvio menettelyn oikeutettavuudesta on konteksti- ja syrjintäperustekohtainen. Olennaista on, että käsittelysäännöissä perustellaan, miksi erilainen kohtelu tai välillinen epäedullisempaan asemaan asettaminen on katsottu oikeutetuksi. Toimenpiteillä on oltava hyväksyttävä tavoite ja keinojen tavoitteen saavuttamiseksi tulee olla oikeasuhtaisia.
3) Varmista yhdenvertaisuuslain tuntemus sekä osaaminen eri syrjintäperusteista ja syrjinnän muodoista.
Syrjintäperustelista (yhdenvertaisuuslaki 8 §) on avoin sisältäen nimenomaisesti mainittujen syrjintäperusteiden lisäksi niin sanotun muun henkilöön liittyvän syyn. Viranomaisen tuleekin arvioida, mitkä muut henkilöön liittyvät syyt kuin nimenomaisesti syrjintäkieltosäännöissä mainitut syrjintäperusteet voivat aiheuttaa erilaista kohtelua tai epäedullisempaa asemaa. Esimerkiksi turvakiellossa oleminen tai vakituisen osoitteen puuttuminen voi tulla arvioitavaksi laissa tarkoitettuna muuna henkilöön liittyvänä syynä.
4) Ymmärrä välillisen syrjinnän kielto ja siihen liittyvät oikeuttamisperusteet.
Näennäisesti neutraali sääntö tai käytäntö, kuten asiointi-, tunnistamis- tai tiedoksiantokanavan vaatimus, voi aiheuttaa tietylle ryhmälle epäedullista asemaa eli haittaa, joka on yhdenvertaisuuden kannalta merkityksellinen. Haitta voi olla esimerkiksi päätöksenteon merkittävä hidastuminen tai hintaero asian ohjautuessa manuaaliseen käsittelyyn. Valikoinnissakin automaattiseen päätöksentekoon voi siis aiheutua epäedullista asemaa jollekin ryhmälle, mikä on syytä tunnistaa. Tällöin on yhdenvertaisuuslain 13 §:n mukaisesti arvioitava, onko säännöllä tai käytännöllä hyväksyttävä tavoite ja ovatko käytetyt keinot tavoitteen saavuttamiseksi asianmukaisia ja tarpeellisia.
Syrjinnänkiellosta säädetään keskeisesti perustuslaissa, yhdenvertaisuuslaissa ja tasa-arvolaissa sekä hallintolaissa. Automaattinen ratkaisutoiminta voi tuoda merkittäviä tehokkuusetuja viranomaistoiminnassa, mutta sen tulee tapahtua aina syrjimättömästi. Tämä edellyttää huolellista suunnittelua, asianmukaista koulutusta ja osaamista sekä jatkuvaa seurantaa.
