Antirasistista työtä tarvitaan vuoden ympäri yhdenvertaisemman yhteiskunnan rakentamiseksi
Tällä viikolla vietetään rasisminvastaista viikkoa. Tiistaina 21.3. myös vietettiin kansainvälistä rasisminvastaista päivää. Rasisminvastainen viikko on tärkeä antirasistisen työn vauhdittamiseksi ja rasismin esiin nostamiseksi yhteiskunnassamme. Antirasistista työtä on kuitenkin tehtävä vuoden jokaisena päivänä. Yhdenvertaista ja rasismista vapaata yhteiskuntaa rakennetaan pitkäjänteisellä antirasistisella työllä, joka tähtää eriarvoisuuden ja sortavien rakenteiden purkamiseen.
Tänä vuonna rasisminvastaista viikkoa vietetään 20.3.–26.3.2023. Rasisminvastaisella viikolla 21.3. vietetään myös YK:n kansainvälistä rasisminvastaista päivää. Päivän historia juontuu vuoteen 1960, jolloin poliisi tappoi 69 rauhanomaisen mielenosoituksen osanottajaa Sharpevillessa, Etelä-Afrikassa. Vuonna 1996 YK:n yleiskokous julisti päivän kansainväliseksi rasisminvastaiseksi päiväksi (Kansainvälinen päivä rotusyrjinnän poistamiseksi).
Rasismi on vakava yhdenvertaisuusongelma Suomessa
Rasistinen syrjintä on Suomessa hälyttävän laaja yhteiskunnallinen ilmiö. Rasismi vähentää monien ihmisten mahdollisuuksia osallistua yhdenvertaisesti yhteiskuntaan. Rasismi myös vaikuttaa kokonaisvaltaisesti ihmisten elämänlaatuun ja hyvinvointiin. Rasismi ei näy yhteiskunnassamme ainoastaan rasistisina tilanteina, vaan se myös kietoutuu osaksi yhteiskuntamme rakenteita, toimintakulttuuria ja palveluja. Monet vähemmistöihin kuuluvat ihmiset ja yhteisöt ovat tuoneet tätä esiin jo hyvin pitkään ja tekevät merkittävää antirasistista työtä Suomessa. Rasismin yleisyys ja sen erilaiset ilmenemismuodot käyvät ilmi myös lukuisista tutkimuksista ja esimerkiksi yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulevista yhteydenotoista.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun vuonna 2020 julkaisema selvitys afrikkalaistaustaisten henkilöiden kokemasta syrjinnästä (pdf) toi esille, että rasismi vaikuttaa suomalaisten afrikkalaistaustaisten henkilöiden elämään kokonaisvaltaisesti. Selvityksen mukaan rasistista häirintää tapahtuu julkisten tilojen lisäksi myös muun muassa kouluissa ja työpaikoilla.
Euroopan perusoikeusviraston Being Black in the EU -selvityksestä taas kävi ilmi, että peräti 63 prosenttia suomalaisista afrikkalaistaustaisista vastaajista ilmoitti kokeneensa rasistista häirintää viimeisen viiden vuoden aikana. Mukana olleiden 12 maan keskiarvo oli 30 prosenttia, eli rasismi on huomattavasti yleisempää Suomessa kuin tutkimuksen muissa eurooppalaisissa maissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Finmonik-tutkimuksesta ilmeni, että lähes 40 prosenttia ulkomaalaistaustaisista kertoi kokeneensa syrjintää etnisen taustan perusteella viimeisen vuoden aikana.
Akhlaq Ahmadin tutkimus taas osoitti, että ihminen, jolla on perinteisesti suomalaisena pidetty nimi, saa huomattavasti useammin kutsun työhaastatteluun kuin ihminen, jonka nimeä ei pidetä perinteisesti suomalaisena.
Lapsiasiavaltuutetun tuoreet tutkimukset saamelaislasten ja romanilasten hyvinvoinnista ja oikeuksien toteutumisesta taas osoittavat, että ennakkoluulot ja syrjivät asenteet vaikuttavat saamelaisiin ja romaneihin jo lapsuudessa.
Rakenteellista rasismia ilmenee myös koulutusjärjestelmässämme, esimerkiksi rodullistavana oppilaanohjauksena. Esimerkiksi näkyviin vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä saatetaan oppilaanohjauksessa ohjata tietyille aloille riippumatta heidän omista toiveistaan. Myös tämä kävi ilmi yhdenvertaisuusvaltuutetun selvityksestä. Yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoo, että rasismin- ja syrjinnänvastainen kasvatustyö täytyisi saada osaksi opettajien tutkinto-ohjelmia ja täydennyskoulutusta.
Antirasismilla rakennetaan yhdenvertaista Suomea
Rasismi vaikuttaa läpileikkaavasti koko yhteiskunnassamme ja rasismista vapaan Suomen rakentamiseksi tarvitaan jokaista. Ei riitä, että rasismi ainoastaan tuomitaan, vaan yhteiskunnassamme täytyy myös aktiivisesti toimia rasismia vastaan. Antirasistisen tulevaisuuden rakentaminen vaatii jatkuvaa, pitkäjänteistä ja suunnitelmallista toimintaa.
Antirasistisen tulevaisuuden rakentamiseksi tarvitaan panostuksia työelämän moninaisuuden edistämiseen, viranomaisten yhdenvertaisuusosaamisen vahvistamiseen, tietoisuuden lisäämiseen rasismin eri muodoista ja rasismiin liittyvän tutkimuksen kehittämiseen sekä systemaattiseen vihapuheeseen puuttumiseen.
Antirasismi tarkoittaa aktiivista ja tietoista toimintaa kaikkia rasismin muotoja vastaan. Antirasismi vähentää etniseen alkuperään perustuvaa syrjintää, syrjivien käytäntöjen vaikutuksia ja kielteisiä ennakkoluuloja.
Suomessa on kitkettävä rasismia aktiivisesti – ensi hallituskaudella on laadittava uusi rasismin vastainen toimintaohjelma
Muun muassa kansainväliset ihmisoikeusnormit velvoittavat Suomea rasismin vastaiseen toimintaan. Suomi on esimerkiksi ratifioinut YK:n rotusyrjinnän vastaisen yleissopimuksen ja se asettaa Suomelle velvoitteita syrjivien ja rasististen rakenteiden purkamiseksi. Suomi on myös saanut kansainvälisiltä ihmisoikeustoimijoilta useita suosituksia rasismin kitkemiseksi.
Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa viranomaisia, koulutuksenjärjestäjiä ja työnantajia edistämään yhdenvertaisuutta ja laatimaan yhdenvertaisuussuunnitelman. On tärkeää, että yhdenvertaisuustilannetta arvioidessa otetaan huomioon myös rasismi ja syrjivät rakenteet, ja yhdenvertaisuuden edistämistoimenpiteet sisältävät antirasistisia toimia.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu suosittelee, että seuraavaa hallitus jatkaa rasismin vastaista työtä ja laatii uuden rasismin vastaisen toimintaohjelman. Rasismin vastainen toimintaohjelma on keskeinen keino valtion tason suunnitelmalliseen ja määrätietoiseen toimintaan rasismin torjumiseksi ja vähentämiseksi.
Suomen ensimmäinen rasismin vastainen toimintaohjelma laadittiin vuosille 2021–2023. Yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoo, että nyt toimeenpantavana olevasta ohjelmasta on toteutettava kattava arviointi, joka on huomioitava uutta toimintaohjelmaa laadittaessa. Uuden toimintaohjelman on perustuttava ajantasaiseen tietoon ja tilannekuvaan.
23.03.2023