Vihapuhe
Mitä vihapuhe on?
Vihapuhe on viestintää, joka lietsoo vihaa yhtä ihmistä tai ihmisryhmää vastaan. Viestintä voi olla puhetta, mutta se voi olla myös esimerkiksi kirjoituksia, kuvia, symboleja, musiikkia, piirroksia ja elokuvia.
Euroopan neuvoston ministerikomitean määritelmän mukaan vihapuhetta ovat kaikki ilmaisumuodot, jotka levittävät, lietsovat, edistävät tai oikeuttavat etnistä vihaa, ulkomaalaisvastaisuutta, antisemitismiä tai muuta vihaa, joka pohjaa suvaitsemattomuuteen. Vihapuhe voi liittyä esimerkiksi ihonväriin, kansalliseen tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen. Vihapuheen tarkoituksena on useimmiten luoda kuva tiettyyn vähemmistöryhmään kuuluvista ihmisistä epäilyttävinä, epäluotettavina tai alempiarvoisina. Vihapuhe loukkaa usein syvästi toisen henkilön ihmisarvoa.
Vihapuhe voi olla yhdenvertaisuuslain vastaista syrjintää
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävänä on arvioida vihapuhetta yhdenvertaisuuslain häirinnän kiellon näkökulmasta. Vihapuhe saattaa olla lainvastaista syrjintää yhdenvertaisuuslain nojalla, vaikka se ei välttämättä aina täytä minkään rikoksen tunnusmerkkejä.
Yhdenvertaisuuslain perusteella häirintänä kiellettyä on sellainen puhe tai ilmaisu, jolla useimmiten johonkin vähemmistöryhmään kuuluvan henkilön ihmisarvoa loukataan luomalla häntä kohtaan halventava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri. Ihmisarvoa loukkaavan käyttäytymisen ei kuitenkaan tarvitse kohdistua suoraan tiettyyn ihmiseen ollakseen häneen kohdistuvaa häirintää, vaan se voi kohdistua myös ihmisryhmään.
Yhdenvertaisuuslain vastaista häirintää voi olla kirjoitettujen ja puhuttujen ilmaisujen lisäksi esimerkiksi ihmisarvoa loukkaavan materiaalin esillepano ja muu viestintä. Häirintää voi tapahtua viestintävälineestä ja –ympäristöstä riippumatta, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Myös vihapuhetta sisältävien linkkien levittäminen voi olla laitonta häirintää.
Mitkä ovat vihapuheen vaikutukset?
Vihapuhe kohdistuu ihmisiin ja ryhmiin, jotka valikoituvat kohteiksi taustansa, henkilökohtaisten ominaisuuksiensa, tehtäviensä ja kannanottojensa perusteella. Vihapuheella pyritään usein sulkemaan tiettyjä ihmisiä ja ryhmiä yhteiskunnan ulkopuolelle tai hiljentämään tiettyjä ihmisryhmiä. Vihapuheella on laajoja kielteisiä inhimillisiä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Vihapuhe on erityisen haitallista muutenkin haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille ja vähemmistöryhmille.
Vihapuheen tavoitteena on yhä useammin vaikuttaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Vihapuheella, joka kohdistuu esimerkiksi poliitikoihin, aktivisteihin, virkamiehiin, toimittajiin, poliiseihin, syyttäjiin ja tuomareihin pyritään vaikuttamaan oikeusvaltion ytimeen ja sillä voi olla laajoja kielteisiä vaikutuksia demokraattisen järjestelmän toimivuudelle.
Vihapuhe voi täyttää myös rikoksen tunnusmerkit
Rangaistava vihapuhe on viestintää, joka täyttää rikoksen tunnusmerkit. Yleisiä rikosnimikkeitä rangaistavalle vihapuheelle ovat kiihottaminen kansanryhmää vastaan (kunnianloukkaus), yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen, sekä uskonrauhan rikkominen. Yhteiskunnan näkökulmasta kiihottaminen kansanryhmää vastaan on erityisen vakava rikos, joka pahimmassa tapauksessa voi johtaa esimerkiksi etnisten vähemmistöryhmiin kuuluvien henkilöiden vainoamiseen ja heihin kohdistuvaan väkivaltaan.
Henkilö, joka syyllistyy rangaistavaan vihapuheeseen, tuomitaan useimmiten sakkorangaistukseen, mutta yllä mainittujen tekojen ollessa törkeitä, niistä voi seurata myös vankeutta.
Vihapuhe ja sananvapaus
Vihapuhetta arvioitaessa tulee ottaa huomioon myös henkilön sananvapaus. Sanan- ja mielipiteenvapaus ovat keskeisiä perus- ja ihmisoikeuksia. Perustuslaissa turvataan jokaisen oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Sananvapaudella on kuitenkin rajansa. Sananvapauden nojalla ei saa loukata muiden ihmisten keskeisiä oikeuksia. Esimerkiksi politiikan arvostelu on osa toimivaa demokratiaa. Sen sijaan ihmisten tai ihmisryhmien ihmisarvon loukkaaminen, uhkaaminen tai solvaaminen ei ole sallittua.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on monessa tapauksessa linjannut, minkälaiset lausunnot eivät kuulu suojatun sananvapauden piiriin. Esimerkiksi maahanmuuttopolitiikan kärkeväkin arvostelu kuuluu sananvapauden piiriin, mutta luonteeltaan rasistiset, naisvihamieliset, homo- ja transfobiset sekä islamofobiset ja antisemitistiset ilmaisut loukkaavat perus- ja ihmisoikeuksia ja uhkaavat demokraattisten toimintaoikeuksien käyttöä, eivätkä tämän takia nauti sananvapauden suojaa. Lue lisää Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tietolomakkeesta.
Ilmoita vihapuheesta
Jos näet, esimerkiksi jollain verkkosivustolla vihapuhetta, jonka epäilet olevan lainvastaista, voit tehdä siitä ilmoituksen poliisille, esimerkiksi nettivinkki-lomakkeella verkossa. Voit tehdä tällaisen ilmoituksen poliisille myös nimettömänä.
Keskustelufoorumit, sosiaalisen median palvelut ja muut viestintäkanavat tarjoavat usein myös omat keinonsa vihapuheen ilmiantamiseen. Keinoina on usein yhteydenotto ylläpitoon tai palvelun sisäisen ilmiantokanavan käyttäminen.
Myös alustan ylläpitäjä on vastuussa esimerkiksi tilanteessa, jossa ylläpitäjän huomiota kiinnitetään sivustolla olevaan lainvastaiseen aineistoon, mutta ylläpitäjä tästä huolimatta tietoisesti sallii aineiston pitämisen sivustollaan, eikä ryhdy toimenpiteisiin sen poistamiseksi.
Voit myös ilmoittaa vihapuheesta yhdenvertaisuusvaltuutetulle, jos epäilet vihapuheen olevan yhdenvertaisuuslain vastaista häirintää. Myös tällaisen ilmoituksen voit tehdä nimettömänä.
Lisätietoa vihapuheesta
Lisää tietoa vihapuheesta löytyy esimerkiksi täältä:
- Oikeusministeriön yhdenvertaisuus.fi -verkkosivut
- Valtioneuvoston asettaman työryhmän julkaisu
- Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaisen komission verkkosivut
Aiheeseen liittyvää
Yhdenvertaisuusvaltuutettu: seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin sekä Pride-tapahtumiin kohdistuvaan häirintään ja vihaan on puututtava viipymättä
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on huolissaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin sekä Pride-tapahtumiin kohdistuvasta häirinnästä ja vihasta. Erityisen huolestuttavia ovat viestit nuorten kokemasta häirinnästä, syrjinnästä ja väkivallan pelosta. Valtuutettu korostaa, että viranomaisilla, työnantajilla ja koulutuksenjärjestäjillä on velvollisuus puuttua häirintään ja syrjintään sekä edistää aktiivisesti yhdenvertaisuutta. Homo- ja transfobiaan on puututtava määrätietoisesti ja tehokkaasti.
Kuluneena kesänä useisiin Pride-tapahtumiin on kohdistunut häirintää. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin on kohdistettu vihaa ja heidän oikeuksiaan on kyseenalaistettu julkisessa keskustelussa. Erityisen huolestuttavaa on nuorten kokema syrjintä, häirintä ja väkivallan pelko. Esimerkiksi kouluterveyskyselyn 2021 tulokset osoittavat, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvista nuorista hälyttävän suuri osa on kokenut syrjintää ja fyysistä uhkaa.
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvaan homo- ja transfobiseen häirintään ja syrjintään on puututtava tehokkaasti ja viipymättä. On myös tehtävä jatkuvasti työtä sen eteen, että yhteiskunnan syrjivät rakenteet sekä homofobiset asenteet saadaan purettua.
- Kaikkialla yhteiskunnassa on tehtävä töitä sen vahvistamiseksi, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret voivat luottaa siihen, että heidän hyvinvoinnistaan ja ihmisoikeuksiensa toteutumisesta huolehditaan. Heidän kohtaamaansa häirintään ja syrjintään on puututtava määrätietoisesti, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman painottaa.
Myös Pride-liputuksien tarpeellisuutta on kyseenalaistettu julkisessa keskustelussa. Keskusteluissa on myös noussut esille väärinkäsitys, että yhdenvertaisuus tarkoittaisi kaikkien samanlaista kohtelua. Samanlainen kohtelu kaikille ei kuitenkaan aina riitä takaamaan yhdenvertaisuuden toteutumista, vaan syrjinnän vaarassa olevia ihmisryhmiä voidaan tukea erityistoimenpiteillä. Esimerkiksi juuri Pride-liputus on näkyvä symbolinen tapa osoittaa tukea vähemmistöille ja edistää yhdenvertaisuutta.
Viranomaisilla, kuten kunnilla ja kaupungeilla, koulutuksenjärjestäjillä ja oppilaitoksilla on yhdenvertaisuuslain mukaan velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta ja varmistaa toimintansa syrjimättömyys. Edistämisvelvollisuus pitää sisällään velvollisuuden ennaltaehkäistä kaikenlaista ihmisten ominaisuuksiin perustuvaa syrjintää sekä velvollisuuden puuttua määrätietietoisesti häirintään.
- Esimerkiksi koulujen, oppilaitosten ja harrastusten pitää olla turvallisia ympäristöjä kaikille. Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus tulla arvostetuksi, nähdyksi ja kuulluksi omana itsenään, Stenman toteaa.
Syrjintä seksuaalisen suuntautumisen perusteella kielletään yhdenvertaisuuslaissa. Jos kohtaa syrjintää tai häirintää seksuaalisen suuntautumisen perusteella, voi ottaa yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutettuun. Yhdenvertaisuusvaltuutettuun voi olla yhteydessä myös, vaikka ei olisi varma onko kyseessä syrjintä.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun asiakaspalvelu.
06.09.2022