Vihapuhe

Mitä vihapuhe on?

Vihapuhe on  viestintää, joka lietsoo vihaa yhtä ihmistä tai ihmisryhmää vastaan. Viestintä voi olla puhetta, mutta se voi olla myös esimerkiksi kirjoituksia, kuvia, symboleja, musiikkia, piirroksia ja elokuvia. 

Euroopan neuvoston ministerikomitean määritelmän mukaan vihapuhetta ovat kaikki ilmaisumuodot, jotka levittävät, lietsovat, edistävät tai oikeuttavat etnistä vihaa, ulkomaalaisvastaisuutta, antisemitismiä tai muuta vihaa, joka pohjaa suvaitsemattomuuteen. Vihapuhe voi liittyä esimerkiksi ihonväriin, kansalliseen tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen. Vihapuheen tarkoituksena on useimmiten luoda kuva tiettyyn vähemmistöryhmään kuuluvista ihmisistä epäilyttävinä, epäluotettavina tai alempiarvoisina. Vihapuhe loukkaa usein syvästi toisen henkilön ihmisarvoa.

Vihapuhe voi olla yhdenvertaisuuslain vastaista syrjintää

Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävänä on arvioida vihapuhetta yhdenvertaisuuslain häirinnän kiellon näkökulmasta. Vihapuhe saattaa olla lainvastaista syrjintää yhdenvertaisuuslain nojalla, vaikka se ei välttämättä aina täytä minkään rikoksen tunnusmerkkejä.

Yhdenvertaisuuslain perusteella häirintänä kiellettyä on sellainen puhe tai ilmaisu, jolla useimmiten johonkin vähemmistöryhmään kuuluvan henkilön ihmisarvoa loukataan luomalla häntä kohtaan halventava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri. Ihmisarvoa loukkaavan käyttäytymisen ei kuitenkaan tarvitse kohdistua suoraan tiettyyn ihmiseen ollakseen häneen kohdistuvaa häirintää, vaan se voi kohdistua myös ihmisryhmään. 

Yhdenvertaisuuslain vastaista häirintää voi olla kirjoitettujen ja puhuttujen ilmaisujen lisäksi esimerkiksi ihmisarvoa loukkaavan materiaalin esillepano ja muu viestintä. Häirintää voi tapahtua viestintävälineestä ja –ympäristöstä riippumatta, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Myös vihapuhetta sisältävien linkkien levittäminen voi olla laitonta häirintää. 

Mitkä ovat vihapuheen vaikutukset?

Vihapuhe kohdistuu ihmisiin ja ryhmiin, jotka valikoituvat kohteiksi taustansa, henkilökohtaisten ominaisuuksiensa, tehtäviensä ja kannanottojensa perusteella. Vihapuheella pyritään usein sulkemaan tiettyjä ihmisiä ja ryhmiä yhteiskunnan ulkopuolelle tai hiljentämään tiettyjä ihmisryhmiä. Vihapuheella on laajoja kielteisiä inhimillisiä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Vihapuhe on erityisen haitallista muutenkin haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille ja vähemmistöryhmille.

Vihapuheen tavoitteena on yhä useammin vaikuttaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Vihapuheella, joka kohdistuu esimerkiksi poliitikoihin, aktivisteihin, virkamiehiin, toimittajiin, poliiseihin, syyttäjiin ja tuomareihin pyritään vaikuttamaan oikeusvaltion ytimeen ja sillä voi olla laajoja kielteisiä vaikutuksia demokraattisen järjestelmän toimivuudelle.

Vihapuhe voi täyttää myös rikoksen tunnusmerkit

Rangaistava vihapuhe on viestintää, joka täyttää rikoksen tunnusmerkit. Yleisiä rikosnimikkeitä rangaistavalle vihapuheelle ovat kiihottaminen kansanryhmää vastaan (kunnianloukkaus), yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen, sekä uskonrauhan rikkominen. Yhteiskunnan näkökulmasta kiihottaminen kansanryhmää vastaan on erityisen vakava rikos, joka pahimmassa tapauksessa voi johtaa esimerkiksi etnisten vähemmistöryhmiin kuuluvien henkilöiden vainoamiseen ja heihin kohdistuvaan väkivaltaan. 

Henkilö, joka syyllistyy rangaistavaan vihapuheeseen, tuomitaan useimmiten sakkorangaistukseen, mutta yllä mainittujen tekojen ollessa törkeitä, niistä voi seurata myös vankeutta.

Vihapuhe ja sananvapaus

Vihapuhetta arvioitaessa tulee ottaa huomioon myös henkilön sananvapaus. Sanan- ja mielipiteenvapaus ovat keskeisiä perus- ja ihmisoikeuksia. Perustuslaissa turvataan jokaisen oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Sananvapaudella on kuitenkin rajansa. Sananvapauden nojalla ei saa loukata muiden ihmisten keskeisiä oikeuksia. Esimerkiksi politiikan arvostelu on osa toimivaa demokratiaa. Sen sijaan ihmisten tai ihmisryhmien ihmisarvon loukkaaminen, uhkaaminen tai solvaaminen ei ole sallittua.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on monessa tapauksessa linjannut, minkälaiset lausunnot eivät kuulu suojatun sananvapauden piiriin. Esimerkiksi maahanmuuttopolitiikan kärkeväkin arvostelu kuuluu sananvapauden piiriin, mutta luonteeltaan rasistiset, naisvihamieliset, homo- ja transfobiset sekä islamofobiset ja antisemitistiset ilmaisut loukkaavat perus- ja ihmisoikeuksia ja uhkaavat demokraattisten toimintaoikeuksien käyttöä, eivätkä tämän takia nauti sananvapauden suojaa. Lue lisää Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tietolomakkeesta.

Ilmoita vihapuheesta

Jos näet, esimerkiksi jollain verkkosivustolla vihapuhetta, jonka epäilet olevan lainvastaista, voit tehdä siitä ilmoituksen poliisille, esimerkiksi nettivinkki-lomakkeella verkossa. Voit tehdä tällaisen ilmoituksen poliisille myös nimettömänä.

Keskustelufoorumit, sosiaalisen median palvelut ja muut viestintäkanavat tarjoavat usein myös omat keinonsa vihapuheen ilmiantamiseen. Keinoina on usein yhteydenotto ylläpitoon tai palvelun sisäisen ilmiantokanavan käyttäminen. 

Myös alustan ylläpitäjä on vastuussa esimerkiksi tilanteessa, jossa ylläpitäjän huomiota kiinnitetään sivustolla olevaan lainvastaiseen aineistoon, mutta ylläpitäjä tästä huolimatta tietoisesti sallii aineiston pitämisen sivustollaan, eikä ryhdy toimenpiteisiin sen poistamiseksi.

Voit myös ilmoittaa vihapuheesta yhdenvertaisuusvaltuutetulle, jos epäilet vihapuheen olevan yhdenvertaisuuslain vastaista häirintää. Myös tällaisen ilmoituksen voit tehdä nimettömänä. 

Lisätietoa vihapuheesta

Lisää tietoa vihapuheesta löytyy esimerkiksi täältä:

Aiheeseen liittyvää

Takaisin Yhdenvertaisuusvaltuutettu esittää kymmeniä muutoksia lainsäädäntöön yhdenvertaisuuden sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen parantamiseksi

Yhdenvertaisuusvaltuutettu esittää kymmeniä muutoksia lainsäädäntöön yhdenvertaisuuden sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen parantamiseksi

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on tänään 24.3. luovuttanut kertomuksen eduskunnalle yhdenvertaisuuden toteutumisesta Suomessa. Suomi ei suojele riittävästi niitä, jotka kokevat elämässään syrjintää tai syrjinnän uhkaa. Myös naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja ulkomaalaisten oikeuksien heikentämiseen on puututtava. Valtuutettu esittää kertomuksessaan eduskunnalle suosituksia, joilla yhdenvertaisuuden sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista voidaan edistää.

Tutustu eduskuntakertomukseen:

Syrjintä on Suomessa yleistä, ja se on juurtunut syvälle yhteiskuntamme rakenteisiin, käytäntöihin ja asenteisiin. Yhdenvertaisuutta on edistettävä johdonmukaisesti yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla sekä purettava rakenteita, jotka ylläpitävät syrjintää ja estävät yhdenvertaisten oikeuksien toteutumista.

– Olemme vielä kaukana yhdenvertaisesta yhteiskunnasta. Erityisesti etnisiin ja uskonnollisiin vähemmistöihin kuten esimerkiksi romaneihin, afrikkalaistaustaisiin ja muslimeihin kohdistuu paljon avointa rasismia ja vihapuhetta. Useat palvelut ja työpaikat ovat edelleen vammaisille henkilöille esteellisiä tai saavuttamattomia. Syrjintä nakertaa monen vähemmistöön kuuluvan mahdollisuutta elää yhdenvertaista elämää, sanoo yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen.

Suomessa syrjintä on ollut pitkään lailla kiellettyä. Moni syrjintää kokenut ei kuitenkaan saa oikeutta, sillä lainsäädännön tarjoama oikeussuoja ja sen käytännön toimivuus eivät aina riitä turvaamaan oikeuksien toteutumista.

– Yhdenvertaisuusvaltuutettu puuttuu vuosittain satoja kertoja syrjintään ja usein syrjintä loppuukin siihen. Meiltä puuttuu kuitenkin matalan kynnyksen oikeusturvaelin, joka voisi todeta syrjinnän tapahtuneen ja määrätä uhrille hyvitystä. Harvan on mahdollista lähteä hakemaan itselleen oikeutta käräjäoikeudesta, jos riskinä on joutua maksamaan 10 000 euron oikeudenkäyntikuluja. Oikeus hyvitykseen on olemassa paperilla mutta ei käytännössä, sanoo Hiltunen.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu suosittelee eduskuntakertomuksessaan, että syrjinnän uhrin oikeusturvaa parannetaan muun muassa antamalla yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle oikeus määrätä hyvitys syrjinnän uhrille ja seuraamusmaksu syrjivälle taholle nykyisen pelkän hyvityssuosituksen ja uhkasakon asettamisen sijaan.

Eduskuntakertomuksessaan yhdenvertaisuusvaltuutettu esittää eduskunnalle kymmeniä suosituksia, joilla voidaan vahvistaa yhdenvertaisuuden sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Eduskuntakertomus käsittelee laajasti valtuutetun toimivallan eri puolia: yhdenvertaisuutta ja syrjintää, ulkomaalaisten oikeuksien toteutumista, maastapoistamisen täytäntöönpanon valvontaa sekä ihmiskaupan ja naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista työtä.

Ulkomaalaisten oikeudet pitää turvata lainsäädännöllä

Viime vuosina ulkomaalaisten ihmisten oikeuksia ja asemaa on heikennetty merkittävästi. Ulkomaalaislain kokonaisuudistuksen sijaan lakia on muutettu lukuisilla erillisillä muutoksilla. Laki on aiempaa vaikeaselkoisempi ja muutosten yhteisvaikutukset arvaamattomia.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoo, että lainsäädäntöä on muutettava monilta osin, jotta ulkomaalaisten ihmisten perus- ja ihmisoikeudet turvataan täysimääräisesti. Myös lapsen oikeudet ja oikeusturva on varmistettava. Tällä hetkellä ulkomaalaislaki ei sisällä velvoitetta lapsen edun ensisijaisesta huomioimisesta, vaikka kansainväliset velvoitteet sitä edellyttävät.

– Emme halua nähdä enää päätöksiä, joissa lapsen vanhempi käännytetään Suomesta ja päätöksessä todetaan, että lapsi, joka on Suomen kansalainen, voi pitää yhteyttä vanhempaansa esimerkiksi videopuheluin. Lapsen etua ei myöskään huomioitu riittävästi tapauksessa, jossa äitiä ja kahta pientä lasta pidettiin säilössä lähes kahdeksan viikkoa, Hiltunen huomauttaa.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu suosittelee, että lapsen edun ensisijainen huomiointi kirjataan suoraan ulkomaalaislakiin ja vastaanottolakiin. Myös lasten säilöönotot on lopetettava.

Osaamista ihmiskaupan torjumisesta on vahvistettava

Ihmiskauppa on vakava ihmisoikeusloukkaus ja rikollisuuden muoto. Ihmiskauppa on usein piilorikollisuutta, mutta sen uhrit ovat näkyvissä esimerkiksi työpaikoilla, oppilaitoksissa tai sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Siksi osaamista ihmiskaupan tunnistamisesta ja torjumisesta on vahvistettava yhteiskunnan eri osa-alueilla.

Rikolliseen toimintaan pakottaminen on ihmiskaupan muoto, joka kohdistuu etenkin lapsiin ja nuoriin. Jos hyväksikäyttöä ei tunnisteta, kantaa lapsi yksin vastuun teosta, josta taustalla olevat rikolliset hyötyvät. Yhdenvertaisuusvaltuutettu suosittelee, että lapsia ja nuoria sekä nuorisorikollisuutta koskeviin politiikkaohjelmiin ja toimiin sisällytetään vahva ihmiskaupan uhrien tunnistamisen ja tukemisen näkökulma.

Oleskeluluvilla tulisi tarjota suojaa. Käytännössä edellytykset ihmiskaupan uhrin oleskeluluvalle ovat niin korkeat, että ihmiskaupan uhreista vain harva täyttää ne. Uhrin palauttaminen lähtömaahan on aina riski uudelleen uhriksi joutumiselle. Tavoitteeksi tulisikin ottaa, ettei Suomesta palauteta ihmiskaupan uhreja. Tätä ennen on välttämätöntä, että oleskeluluvan saamisen kynnystä lasketaan.

Suomi on vaarallinen maa naisille

Suomi on ollut jatkuva alisuoriutuja naisiin kohdistuvan väkivallan torjumisessa. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ei tunnisteta johdonmukaisesti tasa-arvo-ongelmaksi, joka ilmentää yhteiskunnan valtarakenteita ja haitallisia sukupuolirooleja. Nykyistä määrätietoisempia rakenteellisia toimia väkivallan vähentämiseksi tarvitaan, kun otetaan huomioon naisiin kohdistuvan väkivallan laajuus ja vakavuus Suomessa.

Monialaisesta eri viranomaisia velvoittavasta väkivallan riskinarvioinnista ja riskienhallinnasta on säädettävä pikaisesti lailla. Väkivallan ennaltaehkäisyn ja sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän varmistaminen hyvinvointialueilla ja kunnissa edellyttää velvoittavaa lainsäädäntöä, jossa turvataan väkivaltatyötä tekevien järjestöjen asema. Rikoslakia on muutettava, jotta sen avulla tunnistetaan paremmin pari- ja lähisuhdeväkivallan moitittavuutta.

Eduskuntakertomuksen julkaisutilaisuus 25.3.2026

Yhdenvertaisuusvaltuutettu järjestää eduskuntakertomuksen julkaisutilaisuuden keskiviikkona 25.3. klo 9.15–11.35. Tilaisuudessa valtuutettu esittelee kertomuksen, ja teemoihin pureudutaan kommenttipuheenvuorojen ja kansanedustajien paneelikeskustelun merkeissä. Julkaisutilaisuutta pääsee seuraamaan etänä striimin välityksellä.

Mikä on yhdenvertaisuusvaltuutettu

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, joka edistää yhdenvertaisuutta ja puuttuu syrjintään. Valtuutettu toimii myös kansallisena ihmiskaupparaportoijana ja naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijana sekä maastapoistamisen täytäntöönpanon valvojana. Tehtäviin sisältyy lisäksi ulkomaalaisten oikeuksien ja aseman edistäminen.

24.03.2026