Dearvvahansánit Sámediggái sámiid parlameantta 50-jagi ávvudeamis

Ovttaveardásašvuođaáittardeaddji Kristina Stenman oassálastá otne Sámiid parlameantta 50-jagi ávvudeapmái. Dearvvahansánit Sámediggái sámiid parlameantta 50-jagi ávvudeamis:

Giitu, ahte beassat leat dáppe ávvudeamen sámiid parlameantta 50 jagi ávvudeami!
Vássán viđalot jagi áigge nu eamiálbmot sámiid iešstivrenvuoigatvuohta go sámegielaid ja kultuvrra sajádat Suomas leat ovdánan mearkkašahtti láhkai. Sámiid jietna gullo sámedikki bokte suopmelaš servodagas. Iežas giela geavahangildosiid sajis sámiin lea vuoigatvuohta  oahppat iežas giela ja maiddái ruovttuguovllus oažžut skuvlema iežas gillii.

Historjjá ja dálá áigge oasil lea dehálaš sáhttit gieđahallat maiddái váttes áššiid. Lea vealtameahttun, ahte kolonialismma historjjás ja dan váikkuhusain otná beaivve Suomas ságastallo viidásabbot. Sámiide čuohcan kolonialisma lea oassi dán historjjá seavdnjadut beali. Duohtavuođa- ja soabadanproseassa dárkkuhussan lea gieđahallat historjjálaš ja dálá vealaheami ja láhčit vuođu sámiid vuoigatvuođaid buoret ollašuvvamii. 

Eamiálbmot sámiid vuoigatvuođaid ollašuvvama várás lea eandalii dehálaš, ahte sámediggeláhka ođasmahttojuvvo. Ođastusas lea sámedikki ovddasteaddjiid nana eanetlogu doarjja. Suopmelaš servodat ii sáhte joatkit riidaleami sápmelašvuođas nu, ahte ájiha almmá vuođustusaid haga lága ođasmahttima. Mis lea sivva luohttit dasa, ahte ráđđehusa evttohus addojuvvo vel dán jagi bealde. Dat livčče heivvolaš vuohki maiddái ávvudit sámi parlameantta ja sámedikki viđalot jagi oktasaš historjjá.

Sávan Sámediggái menestumi boahttevaš logijagiide, ja dan mielde nannosut vuoigatvuođaid sámiide ja sámegielaide ja maiddái sámekultuvrii.

28.11.2023