Ovttaveardásašvuođaáittardeaddji cealkámuš sámediggelága rievdadeami válmmaštallan doaibma-gotti smiehttamušas
Ovttaveardásašvuođaáittardeaddji giitá vejolašvuođas cealkit sámedigge-lága rievdadeami válmmaštallan doaibmagotti smiehttamušas.
Ovttaveardásašvuođaáittardeaddji atná sámediggelága ođastusa dehálaš lávkin, vai eamiálbmot sápmelaččaid vuoigatvuođat ollašuvvet Suomas buorebut. Sihke Eurohpa ráđi ja Ovttastuvvan našuvnnaid olmmošvuoigat-vuođasoahpamušaid gozihanorgánat leat Supmii guoski ávžžuhusain máŋgii čalmmustahttán dárbbu ovddidit eamiálbmot sápmelaččaid iešmearridan-rievtti ja ovttaveardásašvuođa. Áittardeaddji gávnnaha, ahte evttohuvvon láhkaevttohus ovddidivččii dáid mihttomeriid ollašuvvama. Láhkaevttohus nanosmahttá eamiálbmot sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođa iežaset gillii ja kultuvrii guoski áššiin. Lága rievdadeapmi vástida maiddái ON olm-mošvuoigatvuođakomitea jagi 2019 addin čovdosiin ovdanbuktojuvvon olmmošvuoigatvuođaloavkidemiide áššiin, mat gusket merkema sámedikki válgalogahallamii. Ovttaveardásašvuođaáittardeaddji gávnnaha, ahte láhkii evttohuvvon gáibádusat vealaheami gildosis, sihke almmolaččat ja eren-omážit válgalogahallamii merkemis, ovddidit eamiálbmot sápmelaččaid vuoigatvuođaid ollašuvvama.
1 lohku Almmolaš njuolggadusat (earret 3 §)
Ovttaveardásašvuođaáittardeaddji atná dehálažžan, ahte sámedikkis addo-juvvon lága rievdademiin sáhttet nanosmahttit eamiálbmot sápmelaččaid iešmearridanrievtti ja iešstivrejumi, mat vuođđuduvvet vuođđoláhkii ja Suoma geatnegahtti riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođasoahpamu-šaide. Evttohuvvon rievdadusat lága 1 §:s čielggasmahttet lága ulbmila. 2 § dárkkálmahttin “gokčevaš” resurssain addá sámedikki doaibmamii nan-noset vuođu go dál.
3 § Vuoigatvuohta merkejuvvot válgalogahallamii
Ovttaveardásašvuođaáittardeaddji atná dehálažžan, ahte lága 3 § bajilčála rievdaduvvo identitehtii čujuheaddji “sápmelaččas” vástidit paragráfa duo-đalaš ulbmila dahjege vuoigatvuođa merkejuvvot válgalogahallamii. Áittar-deaddji gávnnaha, ahte evttohuvvon 3 § meroštallan olbmos, geas lea válga-vuoigatvuohta, ovttastahttá bures subjektiivvalaš iešidentifikašuvnna gáibá-dusa objektiivvalaš kritearaide, mat vuođđuduvvet gillii ja nállášuvvamii. Giellakriteara viiddideapmi ovtta sohkabuolvva guhkkelabbui go ovdal, dahká meroštallama oktilažžan Davviriikkaid sámesoahpamušain ja Ruoŧas ja Norggas geavahuvvon riektenjuolggadusaiguin.
Evttohushápmosis válgalogahallama beassankritearain lea váldojuvvon eret dálá lága 3 § nubbi čuokkis dahjege ng. lappalaščuokkis. Dálá lágas sápme-lašvuođa oktan objektiivvalaš ággan lea maiddái dat, ahte olmmoš lea “dakkár olbmo maŋisboahtti, guhte lea merkejuvvon duoddar-, vuovde- dahje guolásteaddjilappalažžan eanan-, vearroguoddin- dahje heagga-girjjis”. Doaibmagotti smiehttamušas, mii lea cealkin láhkái, gávnnahuvvo, ahte gažaldatvuloš historjjálaš registtarmerkejupmi čujuha ealáhussii iige dat dáhkit, ahte registarii merkejuvvon olmmoš lea sápmelaš. Lappalaš-čuoggá eretváldimii čuozihuvvon kritihkka vuođđuduvvá eanaš oainnuide sámiid ruovttuguovllu eananvuoigatvuođain. Historjjálaš registarat sáhttet vejolaččat boahttevuođas váikkuhit eananoamastussii ja geavaheapmái laktáseaddji jearaldagaide, muhto sámedikki válgalogahallanmerkejumis ii leat oktavuohta dáláš dahje boahttevaš jearaldagaide indiviidda eanan-oamastusas dahje geavaheamis. Sámediggi válljejuvvo ollašuhttit gillii ja kultuvrii laktáseaddji iešmearridanrievtti. Dán dihte lea mávssolaš, ahte válgalogahallama olbmuin lea ealli oktavuohta sámegielaide ja sámekultuv-rii. Máttarvánhema historjjálaš registtarmerkejupmi ii dáhkit dán oktavuođa. Dán dihte áittardeaddji oainnu mielde lága 3 § nuppi čuoggá eretváldimii leat ákkastallojuvvon sivat.
2 lohku Sámedikki barggut (5-8 §)
Ovttaveardásašvuođaáittardeaddji atná positiivvalažžan sámedikki barg-guide ja mearreruđaid juohkimii laktáseaddji mearrádusaid dárkkálmaht-tima. Dain osiin, go sámediggái bohtet ovdamearkka dihte doarjagiid geava-heami goziheapmái laktáseaddji ođđa dahje viiddit barggut go ovdal, galgá atnit fuola ahte resurssat reahkkájit dikšut dáid bargguid.
9 § Ovttasdoaibman- ja ráđđádallangeatnegasvuohta ja 9 b § Meannu-deapmi ovttasdoaibmamis ja ráđđádallamiin
Ovttaveardásašvuođaáittardeaddji mielde lea dehálaš, ahte sámiid iešstivre-jumi prinsihpa mielde virgeoapmahaččaid ja eará doaibmiid, geat dikšot almmolaš hálddahusbarggu, ráđđádallan- ja ovttasdoaibmangeatnegas-vuohta nanosmahttojuvvojit ja čielggasmahttojuvvojit. Evttohuvvon hábme-mis nanosmuvvá ng. FPIC-prinsihppa dahjege eamiálbmogiin galgá oažžut dihtui vuođđuduvvi ovdamiehtama (”free, prior and informed consent”) áššiin, mat váikkuhit eamiálbmot sápmelaččaid vuoigatvuođaide. Ruovttu-guvlui rádjášuvvan čavga doaibmaválddi rahpan ráđđádallangeatnegas-vuođas lea maid jearggalaš, go váldá vuhtii ruovttuguovllu olggobealde ássi sápmelaččaid, earenoamážit sámemánáid ja -nuoraid, stuorra meari.
Ovttasdoaibman- ja ráđđádallangeatnegasvuhtii guoski meannudanrávva-giid buktin lága dássái, lea áittardeaddji oainnu mielde maiddái positiivvalaš ođastus. 9 b § hábmen vástida ráđđádallangeatnegasvuhtii guoski muittu-hančállaga sisdoalu, man vuoigatvuođaministeriija lea ráhkadan ovttas-barggus sámedikkiin.
9 a § Sápmelaččaid vuoigatvuođaid vuhtiiváldin virgeoapmahaččaid ja eará almmolaš hálddahusbarggu dikšu olbmuid doaibmamis
Sápmelaččaid vuoigatvuođaid vuhtiiváldimii guoski ođđa paragráfa čielg-gasmahttá vuođđolága 22 § virgeoapmahašgeatnegasvuođaid sisdoalu eamiálbmot sápmelaččaid vuoigatvuođaid ektui. Ovttaveardásašvuođa-áittardeaddji oainnu mielde evttohuvvon riektenjuolggadusa sáhttá doarjut.
4 lohku Sámediggeválggat
20 § Ovttaveardásašvuođaáittardeaddji atná dehálažžan nuppástusa, main-na sihkkarastojuvvo areála ovddastusa lassin maiddái iešguđet sámegielaid ovddastus válgalávdegottis.
Ovttaveardásašvuođaáittardeaddji Kristina Stenman
Allagohcci Matti Jutila
06.08.2021