Haavâin jotkuuvâšvuotân sämmilii škovliittâsâst
Sämmilij škovliittâssyergist láá kullum ennuv positiivliih uđđâseh. Iheluuvij ovdánem lädijdutmân viggee asâttâhškoovlâin sämikielâlii škovliittâs tááláá falâldâhân päikkikuávlu kieldâin lii lamaš váldálâš. Vuáđumáttááttâsâst Anarist, Ucjuuvâst, Iänuduvâst já Suáđigilist sämikielâ mättee uáppein lii lahâaasâtlâš vuoigâdvuotâ finniđ já kieldâin vuoigâdvuotâ orniđ škovliittâs iänááš sämikielân.
Suomâ lii aalmugijkoskâsijn sopâmušâin čonâdâttâm algâaalmug kielâlij já kulttuurlij vuoigâdvuođâi turviimân. Majemui iivij láá pieijum joton tâi olášuttum maaŋgah haavah, moh tuárjuh sämmilii škovliittâs.
Sämmilii arâšoddâdem koijâdem lasanem jođettij vááijuvvuotân tohálijn sämikielâtáiđusijn arâšoddâdem máttáátteijein. Vááijuvvuotân västidij Oulu ollâopâttuv já Säämi máttááttâskuávdáá olášuttem já Máttááttâs- já kulttuurministeriö (MKM) ruttâdem škovlimhavváin 2016-19.
Tohálij amnâsmáttáátteijei vááijuvvuođâ tiet uáppeid ij lah faallâmnáál máttááttâs puoh amnâsijn, mutâ vááijuvvuotâ joođeet meid toos, ete toháliih ulmuuh pyevtittiđ já peividiđ oppâmateriaalijd puoh kuulmâ Suomâst sarnum sämikielân láá hirmâd uccáá. MKM västidij táárbun nuuvt, ete mieđettij Oulu ollâopâttâhân ruttâdem kulmâ ive pištee Ketterä ollâškovlâ –haahân.
Sämikielâlii škovliittâsân kyeskee kenigâsvuođah láá tuše päikkikuávlu kieldâin, mutâ suulân 70% vuáđumáttááttâsahasijn sämmilâšpárnáin já -nuorâin áásá päikkikuávlu ulguubeln. Majemuu ive ääigi Ucjuv kieldâ lii MKM ruttâdem piiloothaavâst faallâm káidusmáttááttâs anarâš-, nuorttâlâš- já tavesämikielân oles enâmân.
Haahâ, haahâ, haahâ… listo haavâin puávtáččij juátkiđ.
Syemmilâš škovlâvuáhádâh lii rááhtus, mast vuoigâdvuođáid, kenigâsvuođáid, resursáid já kocemân lohtâseijee uásih kiddejuvvojeh sävŋittáá oohtân. Lahâaasâtlij vááijuvvuođâi tiet sämmilii škovliittâs lii kolgâm huksiđ syemmilii škovlâvuáháduv ruuŋgon haavâi ryevdisraŋgâ- já áimustittemtarverustigijguin. Taat ij lah kilelis čuávdus algâaalmug kielâlij já kulttuurlij vuoigâdvuođâi turviimân.
Táálááh haavah taheh eromâš pargo sämmilii škovliittâsâst. Haavâi jotkum kalga turviđ aldaiivij ääigi. Siämmást kalga kuittâg ovdediđ lahâasâttem tienuuvt, ete haavah šaddeh tuššen. Lahâasâttem kalga ovdediđ tienuuvt, ete sämmilii škovliittâs resurseh já ornijdem taheh máhđulâžžân jyehi sämmilâžân škovliittâs, mii tuurvâst kielâlijd já kulttuurlijd vuoigâdvuođâid.