Vammaisten henkilöiden oikeudet ja rasismi korostuvat yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulevissa yhteydenotoissa

Vuonna 2025 yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulleiden yhteydenottojen määrä kasvoi edellisiin vuosiin verrattuna. Aiempien vuosien tapaan valtuutettu sai eniten yhteydenottoja liittyen vammaisuuteen ja alkuperään. Vuosikertomuksessaan valtuutettu nostaa esiin muun muassa huolen siitä, että vammaisten lasten oikeus maksuttomiin koulukuljetuksiin ei toteudu. Naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijana toimiva yhdenvertaisuusvaltuutettu korostaa, että nykyistä lainsäädäntöä on muutettava niin, että sen avulla torjuttaisiin paremmin naisiin kohdistuvan väkivaltaa. Juuri julkaistussa vuosikertomuksessa yhdenvertaisuusvaltuutettu tarkastelee perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista ja yhdenvertaisuuden tilaa Suomessa.

Yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulleiden syrjintäyhteydenottojen määrä kasvaa vuosittain

Vuonna 2025 yhdenvertaisuusvaltuutetulle tuli yhteensä 2746 yhteydenottoa, joka oli 7 prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuonna. Yhteydenotoissa korostuvat kokemukset rasismista ja ongelmista vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumisessa. Vammaisuuteen ja terveydentilaan liittyvien yhteydenottojen yhteenlaskettu osuus on noin kolmasosa kaikista valtuutetulle tulevista yhteydenotoista. Tämä kertoo siitä, että yhteiskunnassamme on edelleen paljon rakenteita ja asenteita, jotka syrjivät vammaisia henkilöitä.

Valtuutetulle tulevista yhteydenotoista 20 prosenttia koskee alkuperää, kansalaisuutta ja kieltä. Näiden syrjintäperusteiden korostuminen on yksi osoitus siitä, että Suomessa esiintyy edelleen merkittävästi rakenteellista sekä arkipäivän syrjintää ja rasismia. Viime vuosina rasismi on näkynyt huolestuttavasti myös julkisessa keskustelussa ja politiikassa.

Vammaisten lasten maksuttomat kuljetukset aamu- ja iltapäivätoimintaan on turvattava

Yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoo, että vammaisten lasten oikeuksien toteutumisessa on puutteita. Vuonna 2025 valtuutettu on käsitellyt runsaasti yhteydenottoja ja hallinto-oikeuksien lausuntopyyntöjä vammaisten lasten aamu- ja iltapäivätoimintaan liittyvistä kuljetusongelmista. Kuljetuksiin liittyvä lainsäädäntö on osin epäselvää, koska vastuuta kuljetusten järjestämisestä ei ole yksiselitteisesti kirjattu kunnille eikä hyvinvointialueille. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa sekä kunta että hyvinvointialue katsovat, että vastuu palvelun järjestämisestä kuuluu toiselle osapuolelle. Pahimmissa tapauksissa tämä estää vammaisten lasten osallistumisen yhteiseen aamu- ja iltapäivätoimintaan.

- Vammaisten henkilöiden tulee voida osallistua kaikkeen yhteiskunnan toimintaan. Tämän inklusiivisuuden tulee toteutua myös lasten aamu- ja iltapäivätoiminnassa. Maksuttomat koulukuljetukset tukevat osaltaan vammaisten lasten mahdollisuuksia saada koulutusta, sanoo yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen.

Valtuutettu suositteleekin ministeriöille kiireellisenä toimenpiteenä uutta ohjeistusta toimintatavoista, joilla kunnat ja hyvinvointialueet voivat turvata yhdenvertaiset palvelut vammaisille lapsille. Vastuu vammaisten lasten aamu- ja iltapäivätoiminnasta sekä niihin liittyvistä maksuttomista kuljetuksista tulisi olla selkeästi joko kunnilla tai hyvinvointialueilla.

Nykyinen lainsäädäntö ei ole riittävä naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi

Eurooppalaisessa vertailussa Suomi on kärkimaita naisten kokeman väkivallan yleisyydessä. Jos naisten kokemaan väkivaltaan ei puututa tai sitä ei oteta riittävän vakavasti, seuraukset voivat olla kohtalokkaita. Naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijana toimiva yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoo, että Suomen nykyinen lainsäädäntö ei ole riittävää naisten suojelemiseksi väkivallalta.

Istanbulin sopimuksessa edellytetään tekijöiden saattamista rikosvastuuseen ja että tietyt seikat lisäävät rikosten moitittavuutta. Tällainen raskauttava seikka on esimerkiksi rikoksen kohdistaminen entiseen tai nykyiseen puolisoon, lapseen, tai jos rikos on tehty lapsen läsnä ollessa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoo, että raskauttavista seikoista on säädettävä nykyistä selkeämmin rikoslaissa.

Lisäksi väkivallan riskinarvioinnista tarvitaan uutta lainsäädäntöä. Väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneiden naisten turvallisuuden pitäisi olla väkivallan torjunnan keskiössä, mutta tällä hetkellä väkivallan riskinarviointi on puutteellista.

- Puutteellinen riskinarviointi lisää naisten kokemaa väkivaltaa ja sen pelkoa, ja on jopa johtanut henkirikoksiin. Väkivallan riskiin puuttumatta jättäminen on ihmisoikeusloukkaus, Hiltunen sanoo.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävä

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, jonka toimiala on laaja. Eri tehtäviä yhdistää perus- ja ihmisoikeuksien valvonta ja edistäminen. Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävä on edistää yhdenvertaisuutta ja puuttua syrjintään. Yhdenvertaisuusvaltuutettu toimii myös Suomen kansallisena ihmiskaupparaportoijana ja valvoo maastapoistamisen täytäntöönpanoa. Valtuutetun tehtäviin kuuluu tämän lisäksi ulkomaalaisten aseman ja oikeuksien seuraaminen ja edistäminen. Yhdenvertaisuusvaltuutettu toimii myös naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijana.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun vuosikertomus 2025 (PDF)

 

27.08.2026